Aller au contenu

Tuniizii

Pɩlɩɩna Wikipediya
Tuniizii
Tunisie

Tuniizii tɛlɛŋa

Tuniizii Kɩɖaʋ kɩdɛɛka

Tuniizii Ɛjaɖɛ tɛ tampaɣ
Tʋmɩyɛ taa kʋnʋmɩŋ: .
Tɛtʋ sɔsɔtʋ: .
Ɛjadɛ kɛ mbʋ yɔ: Ahmed Hachani
Ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ: Kais Said
Ɛjaɖɛ walanzɩ: 163,610 km²
Samaɣ ñʋʋ: 10,982,754 (2014)
Tɛtʋ hɔɔlʋʋ samaɣ ñʋʋ: 63 km²
Internet nimaɣ: .

Tuniizii kɛna Afrika nɛ hayi kiŋ ɛjaɖɛ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ nɛ ɖi-hayi kiŋ nɛ ɖɩ-wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa lɛ, Mediteranee teŋgu wɛna nɛ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa lɛ Alɩzeerii ɛjaɖɛ ñɛwɛna ɖɩnɛ nɛ kamaɣ kanɛ katalɩɣ ɛzɩ kilomɛtanaa 965 yɔ, piyele nɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ nɛ hadɛ kiŋ lɛ Liibii nɛ a-hɛkʊ taa kamaɣ ñatalɩɣ ɛzɩ kilomɛtanaa 459 mbʊ yɔ.

Tuniizii ɛjaɖɛ taa tɛtʊ sɔsɔtʊ yaa tɛtʊ ndʊ tɩ-hɩɖɛ kɩlɩɣ yaʊ yɔ ndʊ payaɣ se Tuniisi nɛ tɩwɛna ɛjaɖɛ nɖɩ ɖi-wɩsɩ ɖɩlɩyɛ nɛ hadɛ kiŋ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-walanzɩ taa ɛzɩ 30 kɛ mɩnɩʊ yɔɔ kɛna Sahara Kañɩnbʊsaɣ nɛ pɩkazɩ mbʊ yɔ pʊŋ nɛ fɛɛŋ weyi ɩ-taa nɛ mʊzʊŋ pɩwɛɛ yɔ.

Ɖooo agoza fenaɣ hiu nɛ naalɛ pɩnaɣ 1881 kɛ Fransɩɩ ɛjaɖɛ paɣza ɛjaɖɛ ɖɩnɛ kɛ kpacayʊɣ nɛ pɩkɔɔ pɩsɩɩna lakɩŋ fenaɣ nɛɛlɛ pɩnaɣ 1956; pɩnaɣ ŋga ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩmʊ ɖɩ-tɩ yɔɔ wɛʊ yɔ.

Ɖɩ-tɛ kacalaɣ ɛjaɖɛ ñʊʊtʊ payawaɣ se Habib Bourguiba. Ñʊʊtʊ ɛnɛ ɛcaɣ kpelaɣ yɔɔ nɛ pɩkɔɔ pɩtalɩ pɩnzɩ hiŋ naatozo lɛ, peeɖɛ komina ñʊʊ, Zine el-Abidine Ben Ali, ñaɣ pana hɛɛɛ nɛ ɛkɛzɩ-ɩ hɔɔlɩɣ nɛ ɛkpaɣ kewiyaɣ. Ñʊʊtʊ ɛnɛ, ɛlɛ ñalaba pɩnzɩ nɛɛlɛ nɛ naatozo lɛ ɛyaa ɛnɩɣ pɩ-taa ɖɔɖɔ kpem nɛ paɖʊ nɔɔ kʊɖʊmaɣ nɛ pakʊsɩ Zine el-Abidine Ben Ali kɛ kpelaɣ yɔɔ kɔlaɣ fenaɣ hiu nɛ naanza pɩnaɣ 201.

Béji Caïd Essebsi kɛŋna Tuniizii ɛjaɖɛ ñʊʊtʊ kɩfalʊ nɛ komina ñɩnʊ kɩfalʊ ɖɔɖɔ yɔ Habib Essid.


Afrɩka
Afrika Hadɛ kiŋAlizeeriiAŋgoolaCaadɩCibuutiEgipitiEriitreeEtiyoopiiKaabɔɔKambiiKameruniKanaKapʊvɛɛrɩKeniyaKinee-EkwatoriyaaalɩKinee-KonakriiKinee-PɩsaʊKootidiivʊwarɩKoŋo KinsasaKɔngoo-PirazaaviiliLezotoLiiberiyaLiibiiMaaliiMadakasɩkarɩMalawiiMarɔkɩMoozambikiMoritaaniiNaajeeriyaNamibiNizɛɛrɩPeenɛɛPurkina FasooPurundiPɔcɩwaanaaRuwandaaSahara KañɩnbʊsaɣSantrafriSenegaalɩSiyeera –LeyɔnɩSoomaaliSudaanɩSuudanɩ HadɛSuwaaziilandɩSambiiSɩmbaabuweTanzaniiTogoTuniiziiUgandaa