Sahara Kañɩnbʊsaɣ

Pɩlɩɩna Wikipediya

Sahara kɛna kañɩmbʊsaɣ tɛtʊ sɔsɔtʊ ndʊ tɩwɛna Afrɩka keteŋa hɔɔlʊ nɛ kɩhayʊ kɩŋ yɔ. Kpaɣ wɩsɩ ɖʊɖuyɛ teŋʊ yaa Atlantika lɩŋgamʊ pɩwolo pɩsɩna teŋʊ kɩsɛɛmʊ lɛ, kɛdɛ ɖaalakɩŋ taa makɩɣna ɛzɩ kilomɛtanaa 7500. Pamaazɩ-tʊ tɩ tɛ ɖaalakɩŋ kpɛɛɛ nɛ pʊcɔɔ pɩta yɔ, pɩlakɩ kɩlomɛta ɛgbɔŋ hiu nɛ naalɛ. Tɛtʊ ndʊ tɩwɛ mbʊ pɩɖɛ teŋʊ lɛɛkʊ kɩsɛɛmʊ yɔɔ nɛ tɛtʊ maɣzɩya ñɔtɔŋ se pɩkɛ sahara nɛ Arabiya kañɩmbʊsaɣ tɛtʊ ndʊ tɩfaɣ Afrika wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ kpaɣ nɛ Senegalɩ pɔɔ kidiiliŋ yɔɔ pʊkɔɔ pɩtalɩ Mongolia ɛjaɖɛ taa yɔ.

Sahara kɑn̄ɩmbusuu

Sahara kañɩnbʊsaɣ kɛnɛ wɩlɩŋ nɛ sʊŋgaɣ tɛtʊ sɔsɔtʊ kɛ kedenga kpeekpe yɔɔ.Tɩtɛyʊ Afrika keteŋa, kpaɣ kɩhayʊ ŋwolo ŋsɩɩna kɩhadɛ. Tɩwalɩ pɩŋŋŋ pɩkɔ pɩtalɩ ɛzɩ ajɛya hiu kɛ mbʊ yɔ. Ajɛya anaa lɛ: Algeria, Tunizia, Marɔɔkɩ, Lɩɩberɩa, Egypti, Sʊʊdaŋ, Tchaadɩ, Niigerɩ, Maalɩ, Mooritanɩa nɛ Sahara wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ tɛtʊ ndʊ tɩyɔɔ hɔmtʊ wɛ tɩyɔɔ kpaɖɩɩɩ halɩ nɛ sɔnɔ yɔ. Ŋcɔnaa kɔyɔ, kañɩnbʊsaɣ tɛtʊ ndʊ tɩtaa, ɖenɖe kañɩnga wɛɛ yɔ, pɩkpaɣ hɔɔlɩŋ ɛzɩ 20% yɔ ɛlɛ pɩtaakɛ mbʊ ɛyaa kamaɣzaɣ. Nʊmɔʊ woɖaa sakɩyɛ sɩma mbʊ kañɩnbʊsa kañɩnbʊsaɣ ɛjaɖɛ kɛnaa yɔ.

Kañɩnbʊsasɩ pʊʊŋ weyi payaɣ se Grand Erg oriental ne Grand Erg Occidental yɔ. Pɩwɛɛ mbʊ lɛ nɔɔyʊ ekeŋna pʊʊ taa ñɩndʊ cɔlɔ. Ɖɩkpaɣ ɛzɩ Hoogar, Tassiili, Tibɛstɩa yɔ nɛ ɛhaɣsɩ lona yaa kañɩŋa pɛ lona. Kañɩn-piisi kpaʊ nɛ tibu, ɛwaɣsɩ nɛ pʊʊŋ Tadrart nɛ Acacusta; mbʊ pʊ wɛ sahara kañɩnbʊsaɣ ŋga kɛwɛ Liibia ɛjaɖɛ wɩsɩ ɖ,ɩɖʊyɛ nɛ nɖɩ ɖɩwɛ ɖɩ-hadɛ kiŋ taa...

Arabia kʊnʊŋ taa lɛ, sahar tɔbʊ kɛlɛ se kañɩnbʊsaɣ. Nɛ paa kʊnʊŋ ŋgʊ kɩsɩma mbʊ se Afrika tɛ kañɩnbʊsaɣ ŋga payaɣ mbʊ.Tiniri hɩɖɛ tɔbʊ se kañɩnbʊsaɣ tamacheque kʊnʊŋ taa. ŋgʊ kɛna tʊwaarɛg mɛwɛ mɛndɛ wa kʊnʊŋ nɛ hɩɖɛ kɛ Tʊwaɖɛg waa mba paha sahara wɩlɩŋ kɩkɩlɩŋ hɔɔlɩŋ taa nakʊyʊ Nigɛrɩ nɛ kɩ-hayʊ kɩŋ taa mba.

Kañɩnbʊsaɣ tɛtʊ ndʊ tɩkɩlɩna walʊ nɛ ɖɔɖɔ lɛ ndʊ pasɩma se tɩkɛ kañɩmbʊsaɣ paaa mbʊ yɔ wɩlɩŋ sɔsɔŋ wɛ peeɖe sɩŋŋŋ (tɛʊ nɩɣ ceeka ñɩɩɩ yem ɛlɛ kɩnɩɣ naayɔɔ ɖoŋ ɖoŋ). Pʊwayɩ ɖɔɖɔ lɛ, ɖɩnaɣ wɩlɩŋ tɛtʊ lone lɛɛɖɛ, tʊtʊtaa lɛ, pɔsɩ taa ɖeke kɛ papɩzɩɣ pana tɩŋ nɛ ñɩtʊ pazɩ. Lona lɛɛna taa lɛ, wɩlɩŋ maɣnaa nɛ tɛʊ nɩɣ pɩna,g taa ɛzɩ milimɛtaa naa ɛzɩ 50 mbʊ yɔ nɛ tɩŋ yaa hɔɔlɩŋ weyi ɛtaa tɩŋ kɩlɩ wɛʊ yɔ, ɛnʊ lɛ Oueds waa taa. Ɛtaa wɩlɩŋ takɩlɩ yaa nikaɣ takɩlɩ ɖɔɖɔ sɩŋŋŋ. Hɔɔlʊʊ kɩkpɩlɩɣ ŋgʊ ka-taa wɩlɩŋ kɩlaa yɔ, ɖɩpɩzɩɣ ɖɩna Sahara, Arabiya, Syria kañɩnbʊsaɣ (Syria, Jordania nɛ Irakia), Dasht-e kavir (Iran), Dasht-e Lut (Irania), Thar (India) nɛ pɩkpaɣ pɩtalɩ Asia hɛkʊ nɛ hɛkʊ taa (Karaboum, KyzylKum nɛ Chine tɛtʊ taa lɛ panaɣ Taklamakan nɛ Gobi kañɩnbʊsaɣ ɛjaɖɛ.

Mbʊ pʊkɔŋna wɩlɩŋ ɛnʊ yɔ, mbʊ lɛ se heelim mbʊ pɩmakɩ nɛ pɩkɔŋna tɛŋ yɔ, pɩfɛyɩ: hayʊ heelim nɛ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ mbʊ, nɛ wɩlɩŋ ɛnʊ ɛkɔŋnana lʊŋɩyɛ kadadayaɣ nɛ pɩleeɖuu kamaɣ tatɩɩɩ fɛyɩ ɖɔɖɔ.


Afrɩka
Afrika Hadɛ kiŋAlizeeriiAŋgoolaCaadɩCibuutiEgipitiEriitreeEtiyoopiiKaabɔɔKambiiKameruniKanaKapʊvɛɛrɩKeniyaKinee-EkwatoriyaaalɩKinee-KonakriiKinee-PɩsaʊKootidiivʊwarɩKoŋo KinsasaKɔngoo-PirazaaviiliLezotoLiiberiyaLiibiiMaaliiMadakasɩkarɩMalawiiMarɔkɩMoozambikiMoritaaniiNaajeeriyaNamibiNizɛɛrɩPeenɛɛPurkina FasooPɔcɩwaanaaSahara KañɩnbʊsaɣSantrafriSenegaalɩSiyeera –LeyɔnɩSoomaaliSudaanɩSuudanɩ HadɛSuwaaziilandɩSambiiSɩmbaabuweTanzaniiTogoTuniiziiUgandaa