Pɔcɩwaanaa

Pɩlɩɩna Wikipediya
Pɔcɩwaanaa
République du Botswana
LocationBotswana.svg
Pɔcɩwaanaa tɛlɛŋa
Flag of Botswana.svg
Pɔcɩwaanaa Kɩɖaʋ kɩdɛɛka
Botswana coat of arms.png
Pɔcɩwaanaa Ɛjaɖɛ tɛ tampaɣ
Tʋmɩyɛ taa kʋnʋmɩŋ: Tswana nɛ Ɩŋglɩɩsɩ
Tɛtʋ sɔsɔtʋ: Gaborone
Ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ: Ɖajaa Seretse Ian Khama
Ɛjaɖɛ walanzɩ: 581,730 km²
Samaɣ ñʋʋ: 2,155,784 (2014)
Tɛtʋ hɔɔlʋʋ samaɣ ñʋʋ: 3.4 km²


Pɩnzɩ mɩnɩŋ 19 taa kɛ you sɔsɔʊ nakʊyʊ tuli Bɔɔcʊwaana ñɩma nɛ Ndebele cejewi ñɩma mba palɩna ɖooo Kalahari kañɩmbʊsaɣ ɛjaɖɛ taa yɔ hɛkʊ taa.

Pɩlaba mbʊ lɛ, laŋpɩyɛ sɔsɔyɛ naɖɩyɛ ñaɖaɣnlɩʊ alɩwaaatʊ ndʊ Poowɛɛrɩ hɔɔlʊʊ taa mba mba palɩna Transvaal taa pɔ;kɔɔ yɔ paɖʊ pɔ-nɔɔ lɛ. Kpaagbaa mbʊ lɛ, Bɔɔcʊwaana ñʊʊtʊ Khama III, BathoenSebele pama kobuka sɔsɔwa nɛ briitaaniiki ñɩma kpaɣ Pɔcɩwaanaa tɛtʊ nɛ pakandɩɩ ɖɩyɔɔ kpaɣ lakɩŋ fenaɣ 31 wiye pɩnaɣ 1885. Pɔcɩwaanaatɛtʊ ŋgʊ kʊhɔɔlʊʊ hayʊ kɩŋ ñɩŋgʊ pɩsɩna mbʊ payaɣ sɔnɔ se Pɔcɩwaanaa ɛjaɖɛ yaa kɛlɛʊ se Pɔɔcʊwaana yɔ. Piyele nɛ kɩ-tɛ hɔɔlʊʊ hadɛ ñɩŋgʊ lɛ kɩtamna Afrika nɛ kɩ-hadɛ kɩŋ ɛjaɖɛ nɖɩ payaɣ se l'Afrika Hadɛ kiŋ yɔ nɛ kɩwɛna peeɖe nɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ nɛ hayɩ kɩŋ. Peeɖe ɛyaa yɔɔdɩɣ kʊnʊŋ ŋgʊ payaɣ se setswana yɔ. Pɔcɩwaanaataa ɛyaa yɔɔdɩɣ Ɩŋglɩɩsɩ kʊnʊŋ nɛ cabɩ ñɔyɔɔdɩɣ cʊwaana. Ɛyaa mɩnɩʊ yɔɔ lɛ, 71 kɛ krɩstʊ ñɩma nɛ mɩnɩʊ yɔɔ lɛ, 20 mbʊ yɔ ɛɛlakɩ cɔɔcɩ nakʊyʊ.

Mɩsɩkʊm fenaɣ 1964 kɛ Kiraandɩ-Pretaañɩ tɩsaa ndʊ Pɔcɩwaanaa komina kɔsɔɔla se kɩwɛɛ kɩtɩ-yɔɔ kpem yɔ. Pɩnaɣ kʊɖʊmaɣ wayɩ lɛ, powona kpelaɣ ŋga kaɖɩcaɣyɛ sɔsɔyɛ kɛ Afrika hadɛ kiŋ ɛjaɖɛ taa; pɩñɔtɩna Gaborone tɛtʊ taa.

Pɩnaɣ 1965 taa kɛ pɔtɔ caca nɛ Pɔcɩwaanaa hiu kɩ-tɩ yɔɔ caɣʊ kɛ salaŋ fenaɣ 1966 nɛ weyi ɛɛkɩla lʊbʊ yɔ, pɔtɔ caca 1980 lɛ, samaɣ ñɔyɩ-ɩ nɛ palɩzɩ-ɩ se eɖɩ peeɖe samaɣ. Pɩnzɩ naanza wayɩ lɛ, paɖaɣnɩ tɔʊ caca nɛ palɩzɩ ɛjaɖɛ ñʊʊdʊ kɩfalʊ nɛ ɛnʊʊ lɛ Quett Masire. Pɔtɔ cacana 1984, 1989, 1994 nɛ ɛnʊ pɛwɛ lɩzɩɣ yɔɔ nɛ pɩnaɣ 1998 lɛ, ɛmaɣmaɣ eyele kewiyaɣ nɛ ɛcaɣ se ɛhɛzɩ. Pɔtɔ caca 1999 lɛ, ñʊʊdʊ tɛɛ ñɩnʊ Ɖajaa Festus Mogae kpaɣ kewiitu nɛ patasɩ-ɩ lɩzɩɣ ɖɔɖɔ 2004. Ɛlɛ wayɩ lɛ kewiiu talɩna lotona-zeneraalɩ Seretse Ian Khama kɛ pɩnaɣ 2008. Wayɩ nɛ wayɩ ñɩnʊ ɛnɛ, ɛkɛ kacalaɣ peeɖe wiyao pɩyalʊ.


Afrɩka
Afrika Hadɛ kiŋAlizeeriiAŋgoolaCaadɩCibuutiEgipitiEriitreeEtiyoopiiKaabɔɔKambiiKameruniKanaKapʊvɛɛrɩKeniyaKinee-EkwatoriyaaalɩKinee-KonakriiKinee-PɩsaʊKootidiivʊwarɩKoŋo KinsasaKɔngoo-PirazaaviiliLezotoLiiberiyaLiibiiMaaliiMadakasɩkarɩMalawiiMarɔkɩMoozambikiMoritaaniiNaajeeriyaNamibiNizɛɛrɩPeenɛɛPurkina FasooPɔcɩwaanaaSahara KañɩnbʊsaɣSantrafriSenegaalɩSiyeera –LeyɔnɩSoomaaliSudaanɩSuudanɩ HadɛSuwaaziilandɩSambiiSɩmbaabuweTanzaniiTogoTuniiziiUgandaa