Kinee-Ekwatoriyaaalɩ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Kinee-Ekwatoriyaaalɩ
Guinée-Équatoriale
LocationEquatorialGuinea.svg
Kinee-Ekwatoriyaaalɩ tɛlɛŋa
Flag of Equatorial Guinea (without coat of arms).svg
Kinee-Ekwatoriyaaalɩ Kɩɖaʋ kɩdɛɛka
Coat of arms of Equatorial Guinea.svg
Kinee-Ekwatoriyaaalɩ Ɛjaɖɛ tɛ tampaɣ
Tʋmɩyɛ taa kʋnʋmɩŋ: .
Tɛtʋ sɔsɔtʋ: .
Ɛjadɛ kɛ mbʋ yɔ: .
Ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ: Ɖajaa Teodoro Obiang Nguema Mbasogo
Ɛjaɖɛ walanzɩ: 28,050 km²
Samaɣ ñʋʋ: 1,222,442 (2015)
Tɛtʋ hɔɔlʋʋ samaɣ ñʋʋ: . km²
Internet nimaɣ: .

Kinee-Ekwatoriyaaalɩ kɛna Afrika hɛkʊ n ɛ hɛkʊ nɛ hɛkʊ taa ɛjaɖɛ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩwɛna hɔɔlɩŋ naalɛ: lɛɛkʊ kɛ tɛtʊ maɣmaɣ nɛ lɛɛkʊ lɛ lɩm cʊ-kʊ kpɛɛ nɛ pɩta. Kacalaɣ hɔɔlʊ wɛ Kameruni nɛ Kaabɔnɩ pɛhɛkʊ taa nɛ naalɛ ñɩŋgʊ ñɛwɛna tɛtʊ ñabɩ ndʊ lɩm cɔ-tʊ nɛ pɩta nɛ payaɣ-tʊ se Piyoka nɛ Anoobonɩ yɔ tɩ-hɛkʊ taa.

Nabayɛ maɣ Kiinee-Ekuwatooriyalɩ ne paahɛʊ cɩŋga hɩla naalɛ ana ahɛkʊ taa. pamaɣ yerm se: Kiinee ekuwatooriyalɩ. Nabʊlɛ lɛ paamaɣna mayaɣ sɔsɔwa se pɩwɩlɩ se se pɩkɛna Hiɖɛ sɔsɔyɛ. Fransɩ cɔnaɣ nɛ ɛna mbʊ lɛ ɛtɔ se pɩfɛyɩ ɖɛu kɛ mbʊ nɛ ɛtɔ se pataama se: Kiinee ekʊwatooriyalɩ yem mbʊ pʊwɛɛ se paña ŋe pama nɛ pɛhɛɛ cɩŋga hɩla ana ahɛkʊ taa nɛ pamana ɖɔɖɔ mayaɣ sɔsɔwa mbʊ see: Kiinee-Ekʊwatoriyalɩ. Alɩwaatʊ ndʊ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩtaatɩɩ wɛtaa ɖɩt-tɩ yɔɔ yɔ payaɣ-ɖɩ Kiinee ɛsɩpañɔɔlɩ.

Yee pɩwɛɛ se pɔyɔɔdɩ Kiinee-Ekʊwatoriyalɩ caanaʊ tɔm natʊyʊ kɔyɔ, kɩhɔɔlɩŋ naalɛ ɛnʊ ɛ-tɔm kpem kɛ pɔyɔɔdɩɣ: kacalaɣ hɔɔlʊ nŋgʊ kɩwɛ Kameruni nɛ Kaabɔnɩ pɛhɛkʊ taa yɔ nɛ naalɛ ñɩŋgʊ lɛ ŋgʊ lɩm cɔ-kʊ ko nɛ pɩta yɔ. Pɔcɔnaa lɛ ɖooo pɩnaɣ 8000 pɩcɔ nɛ palʊlʊʊ Yesu lɛ lɩm cɔ Kiinee tɛtʊ ndʊ nɛ pɩta yɔ tɩɩtama nɛ ɖama nɛ pɩcɔ nɛ pɩwayɩ lɩm wadɩ-tʊ nɛ pɩtɛyɩ ɖama.Pañɩnaa nɛ pana se ɛyaa kɑwɛ Musumuu taa kɛ pɩnzɩ 30000 taa pɩcɔ nɛ palʊlʊʊ Yesu. Pɩtasɩ lɛ pana kpankuɖum waa naŋgbansɩ kɛ Paataa nɛ Riyoo Muuni kɛ pɩnzɩ 3000 taa kɛ mbʊ yɔ. Mbʊ pʊyɔɔ yɔ pana nama yaa pɛ wena pasaɣ yɔ kɛ hɔɔlɩŋ ɛnʊ ɛ-taa.

Piyoko tɔm ñɛwɛna ndɩ kpem mbʊ pʊyɔɔ yɔ ñɩnɩyaa kaɣ peeɖe tɔm lɛɣzɩɣ pazɩ. Pɩnaɣ 1960 taa pañɩna nɛ pana se peeɖe tɛtɛɛ ñɩm yaa kaaŋ wɛ naputozo taa nɛ weyi ɛna mbʊ yɔ ɛkɛ Ɛsipañɔɔlɩ eɨaɖɛ taa tʊ. Nabɛyɛ tɔŋ se Piyokoo taa pʊʊ-taa ñɩmba nabɛyɛ kaacaɣ pɩnzɩ 3500 taa nɛ pʊcɔ palʊlʊʊ Yesu ɛlɛ nabʊyʊ ɛwɩlʊ se tovonim yaa pɛcɛtɩɣ tɔm ndʊ. Ñɩnɩyaa mba pekpeela Timbaabe yɔ pawayɩ lɛ; nabayɛ wɛɛ ɖɔɖɔ; pa-taa kɔyɔ: Karbonera, Polawʊpi, Puyela nɛ Palombe. Ɛlɛ tɔm tʊnɛ yɔ tɩkɛ ɖooo canaʊ taa tɔm natʊyʊ.

Kiinee-Ekuwatoriyalɩ hɔɔlʊ naalɛ ñɩŋgʊ ŋgʊ kɩwɛna Kameruni nɛ Kaabɔnɩ pɛhɛkʊ taa yɔ, ñɩnɩyaa tatɩɩñɩnɩta nɛ pana nabʊyʊ ɛlɛ pɔtɔŋ se paapɩɩla wee yɔ peeɖe nɛ Kamerunɩ hadɛ kiŋ nɛ Liibeɖevili pɔ-tɔm lɩɣ ɖama.


Afrɩka
Afrika Hadɛ kiŋAlizeeriiAŋgoolaCaadɩCibuutiEgipitiEriitreeEtiyoopiiKaabɔɔKambiiKameruniKanaKapʊvɛɛrɩKeniyaKinee-EkwatoriyaaalɩKinee-KonakriiKinee-PɩsaʊKootidiivʊwarɩKoŋo KinsasaKɔngoo-PirazaaviiliLezotoLiiberiyaLiibiiMaaliiMadakasɩkarɩMalawiiMarɔkɩMoozambikiMoritaaniiNaajeeriyaNamibiNizɛɛrɩPeenɛɛPurkina FasooPɔcɩwaanaaSahara KañɩnbʊsaɣSantrafriSenegaalɩSiyeera –LeyɔnɩSoomaaliSudaanɩSuudanɩ HadɛSuwaaziilandɩSambiiSɩmbaabuweTanzaniiTogoTuniiziiUgandaa