Cibuuti

Pɩlɩɩna Wikipediya
Cibuuti
Djibouti
LocationDjibouti.svg
Cibuuti tɛlɛŋa
Flag of Djibouti (WFB 2004).gif
Cibuuti Kɩɖaʋ kɩdɛɛka
Coat of arms of Djibouti.svg
Cibuuti Ɛjaɖɛ tɛ tampaɣ
Tʋmɩyɛ taa kʋnʋmɩŋ: .
Tɛtʋ sɔsɔtʋ: .
Ɛjadɛ kɛ mbʋ yɔ: .
Ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ: Ɖajaa Ismaïl Omar Guelleh
Ɛjaɖɛ walanzɩ: 23,200 km²
Samaɣ ñʋʋ: 810,178 (2014)
Tɛtʋ hɔɔlʋʋ samaɣ ñʋʋ: 96.4 km²
Internet nimaɣ: .

Cibuuti kɛna Afrika hayʊ kiŋ nɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ pazɩ taa ɛjaɖɛ naɖɩyɛ. Cibuuti ɛjaɖɛ wɛ Lɩŋamʋʋ Kɩsɛɛmʋʋ nɔɔ kpɛɛɛ. Kɩnɛ ajɛya anɛ asɩ pasɩna ɖama kamaɣ: Soomaali, Etiyoopii, Eeriitiree nɛ Yeemɛɛnɩ. Cibuuti kɛ ɖɔɖɔ peeɖe tɛtʊ sɔsɔtʊ.

Mɩsɩ kʊm fenaɣ naanza pɩnaɣ 1859 kɛ pakʊ sɔdɩɣʊ sɔsɔʊ nakʊyʊ, Henri Lambert, kɛ Taajuraa pɔɔ nɔɔ. Pɩlabɩ mbʊ lɛ, sɔɔjanaa tɩ kʊyʊ nɛ panɛ pɔ-nɔɔ ɖɛyʊ kɔmandaŋ Alphonse Fleuriot de Langle pañaɣ pana nɛ pakpa mbamba pakʊyɩ-ɩ mbʊ yɔ. Pɩwayɩ lɛ, powona-wɛ nɛ paɖʊzɩ Tuurkii sɔsaa nesi tɛɛ nɛ kɔmandaŋ ɛnʊ etiina tɔm ndʊ kɛlɛʊ yem Paarii.

Pɩnzɩ cabɩ wayɩ lɛ,Taajuraa wiyaʋ tiyina e-lone taa caɣyʊ Diny Ahmed Aboubekr nɛ Napoléon naatozo ñɩnʊ, Édouard Thouvenel, pañɩɣ takayaɣ nakayɛ taa nesi se pawɩlɩ taabalɩyɛ nɖɩ pɩwɛɛ se ɖɩwɛɛ ajɛya ana anaalɛ a-hɛkʊ taa yɔɔ. Pɩɩkɛlakɩŋ fenaɣ 11 wiye pɩnaɣ 1862. Taabalɩyɛ nɖɩ ɖiyebina nɛ Fransɩ pɩzɩ kɩya tɛtʊ ndʊ payaɣ se Obɔkɩ yɔ nɛ tɩwɛ Raasɩ-Biir cɔlɔ yɔ. Peeɖe kɛ mɛlɛnaa nɛ kpɩyɩŋ papɩzɩɣ pasɩŋgɩ. Fransɩɩ yabɩ ɖɔɖɔ kataŋga ŋga kɛwɛ Raasɩ-Ali pɩwolo pɩsɩɩna Raasɩ-Dʊmeyira nɛ hayʊ kiŋ yɔ. Pɩtɩŋa mbʊyɔ liidiya kutokiŋ Marie-Thérèse tɛ taalɛɛsɩwaa 10 000 mbʊ yɔ.

Ɛlɛ ɖooo pɩnaɣ 1884 kɛ Fransi paazɩ hɔɔlɩŋ ɛnʊyɔ kpacayɩɣ; pɩɩkɛna alɩwaatʊ ndʊ kɔmandaŋ Léonce Lagarde talaa yɔ nɛ pɩɩkɛna kɩyɛɛna fenaɣ kacalaɣ ŋgʊ wiye. Pɩɩpɩ-wɛ ɖinɖe pɛhɛzɩ yɔ mbʊ pʊ-yɔɔ yɔ, palɩɩwaɣ nɛ ɖooo MadagasɩkarɩIndoosiini.

Mbʊ yebina nɛ Léonce Lagarde wɛɛ nɛ ɛmʊʊ tɛtʊ hɛɛɛ hɛɛɛ nɛ pɩtalɩ ɖooo Obɔkɩ nɛ pɩkɔɔ pɩtalɩ Taajuraa yɔ kpaɣ aloma fenaɣ ne mɩnzɛma fenaɣ taa. Paa nɛ pañɩɣ takayasɩ taa nesi kɔlaɣ fenaɣ 1885 kɔ yɔ, pɩkɔɔma pɩtalɩ lakɩŋ fenaɣ 26 pina kʊɖʊmaɣ ŋga ka-taa mbʊ yɔ lɛ, Koobalɩ sɔsɔ nɛ Isa naa nɔsɩ yɔɔ ɖɛya kpaɣ hadɛ kiŋ hɔɔlɩɣ tɩŋga nɛ paɖʊzɩ Fransɩɩ nesi tɛɛ. Pɩkɔɔma kɔlaɣ fenaɣ 2 nɛ 9 pɩnaɣ 1888 lɛ, Krandɩ-Biretaañɩ paɣ Fransɩɩ mba mba nɛ patatasɩ mʊʊ tɛtʊ nɛ pɩɖɛɣna ɛsɩndaa. Pɩnaɣ kʊɖʊmaɣ ŋga pama Cibuuti kidiiliŋ pɔɔ nɛ kɩpɩsɩ ɖɔɖɔ Fransɩɩ mba tɛ kidiiliŋ ŋgʊ kɩwɛ Soomalii yɔ pɩnaɣ 1896. Cibuuti taa ɛyaa kpɛndɩ kutkiŋ 5 000 nɛ kɩ-ñʊʊtʊ payaɣ se Bourhan Bey, ñʊʊtʊ kɩpɩnʊ Zeila, Abu Bakr Ibrahim pɩyalʊ.


Afrɩka
Afrika Hadɛ kiŋAlizeeriiAŋgoolaCaadɩCibuutiEgipitiEriitreeEtiyoopiiKaabɔɔKambiiKameruniKanaKapʊvɛɛrɩKeniyaKinee-EkwatoriyaaalɩKinee-KonakriiKinee-PɩsaʊKootidiivʊwarɩKoŋo KinsasaKɔngoo-PirazaaviiliLezotoLiiberiyaLiibiiMaaliiMadakasɩkarɩMalawiiMarɔkɩMoozambikiMoritaaniiNaajeeriyaNamibiNizɛɛrɩPeenɛɛPurkina FasooPɔcɩwaanaaSahara KañɩnbʊsaɣSantrafriSenegaalɩSiyeera –LeyɔnɩSoomaaliSudaanɩSuudanɩ HadɛSuwaaziilandɩSambiiSɩmbaabuweTanzaniiTogoTuniiziiUgandaa