Tii

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche
Teestrauch Detail

Tii kɛ sɔzɩŋ sʊlʊm mbʊ palaba-pʊ nɛ tii tɩŋ hatʊ yɔ. Pɩkɛ cɔkɔyɛ ndɩ ɖɩ-hatʊ wɛ kpɩzɩŋ yɔ nɛ ɖɩlɩna Azii ɛjaɖɛ taa. Papɩzɩɣ pɔñɔɔ-kʊ nɛ miŋ yaa niikaɣ. Kɩ-taa wɛ epikalokatesiini nɛ kalatɩ nɛ tiiyaniini nɛ kɔfɩ nɛ tii tɛ nɩm. Pɔsɔɔlɩ-kʊ kɩ-leleŋ yɔ nɛ mbʊ kɩwɛ wazaɣ siŋ kɛ ɖoŋ hɔɔlʊʊ taa nɛ ɖɔɖɔ alaafɩya hɔɔlʊʊ taa kɔzɩ kɔzɩ tɩŋ hatʊ sɛmɩŋ tɛ tii.

Pays qui produisent le thé

Tii tɛ lɛ Yunnan pʊŋ taa ɖenɖe paasɩma-kʊ ɖooo canaʊ taa yɔ. Kɩyɛlɩ wɩsɩ ɖooo hayɩ kiŋ taa pʊcɔ kɩtalɩ Erɔpʊ ajɛyaa taa kpaɣɖʊ 16 alɩwaatʊ taa pɩtɩŋna Pɔrɩtɩkɛ taɖɩyɛ laɖaa yɔ. Britaniiki mba paazɩ-kʊ hayʊ Ɛɛndɩ ɛjaɖɛ taa kpaɣɖʊ 19 alɩwaatʊ taa ŋgʊ Fransɩɩ mba nɛ-paɣzɩɣ-kʊ hayʊ Indosiini ɛjaɖɛ nɛ Neeyerɩlandɛ waa nɛ-hayʊ-kʊ Indosiini ɛjaɖɛ taa.

Twinings Gunpowder tea in tin

Tii walɩɣ kedeŋga kpeekpe taa kpem nɛ kɩpɩsɩ sɔnɔɔ sʊlʊm mbʊ pakɩlɩɣ-pʊ paale kɛ lɩm wayɩ. Tii naa mba pɔɖɔɔ piŋ ɛjaɖɛ pɩlɩna tɛtʊ cɔlɔ nɛ kɩ-hayɩyaa cɔlɔ ɖɔɖɔ nɛ ɛzɩma pahayʊʊ-kʊ yɔ nɛ ɛzɩma pakpakʊʊ-kʊ hayɩm taa lɛ, pɔjɔŋna kʊ-yɔɔ yɔ. Nɛ pɩtɛ wɛtʊ ndʊ tɩyeba se ɖɩwɛna tii naa sakɩyɛ sɛmɩŋ ndɩ ndɩ taa. Kpɛdɩŋ pindim nɛ tɩŋ hatʊ sɛmɩŋ nɛ caʊʊ sɛmɩŋ nɛ kʊhʊlʊmɩŋ ŋgʊ wɛtʊ lɛɛtʊ yeki se patɩlɩ kɩ-leeleŋ nɛ kɩ-maɣmaɣ kɩwɛtʊ.

Nice Cup of Tea

Tii ŋgʊ kɩ-tɛ tɩzʊʊ wɛna wɛtʊ ndɩ ndɩ ɖɔɖɔ. Nabʊyʊ taa paɖʊʊ naalɩm nɛ pesidi nɛ sikiri Kewiyaɣ Ɛjaɖɛ taa. Patɩzɩ pɩ-leɖi nɛ pozoki yɛɖɛ yɛɖɛ waa kɛ Moŋgolii ɛjaɖɛ taa. Magrɛbɩ ajɛyaa taa lɛ palakɩ-kʊ nɛ mantɩɩ (menthe) tɩŋ, mbʊ ɖɔɖɔ palakɩ-kʊ Afrika Wɩsɩ Ɖɩɖʊyɛ taa. Ɛɛndɩ ɛjaɖɛ taa lɛ, patɩzɩɣ nɛ paɖʊʊ yɛɖɛ yɛɖɛ waa nɛ naalɩm nɛ patɩzʊʊ-kʊ tii ñanzɩ cikpesi taa.

Moroccan tea kit

Tii tɩŋ (Camellia sinensis) kɛ cɔkɔyɛ ndɩ ɖɩlɩna Wɩsɩ Ɖɩlɩyɛ taa ɖooo hayi kiŋ taa yɔ kɛ tii tɩmʊʊ liɖe taa. Tii ŋgʊ lɛ, kɩwɛ tɔm nabutozo taa ɛjaɖɛ yɔɔ cɩna Camellia sinensis assamica (Asam) nɛ Camellia sinensis sinensis (Yunnan) nɛ Camellia sinensis cambodiensis. Ajɛya wena akɩlɩɣ-kʊ hayʊʊ yɔ a-na yɔ, SiiniƐɛndɩSriilankaFɩyɛtɩnaamTayɩwanɩJapɔŋNepaalɩTuurkiiKeniyaTanzani. Ɖɩtɔɔzʊʊ se SriilankaTayɩwanɩ tii mbʊ yɔ pɛpɛɖɩɣ-kʊ nɛ canaʊ hɩla nɛ payaɣ se Ceylan et Formose.

Rank Country 2008 2009 2010 2011 2012 2013
1 Siini 1 257 600 1 359 000 1 450 000 1 623 000 1 804 655 1 939 457
2 Ɛndɩ 987 000 972 700 991 180 1 063 500 1 135 070 1 208 780
3 Keniya 345 800 314 100 399 000 377 912 369 400 432 400
4 Sriilanka 318 700 290 000 282 300 327 500 330 000 340 230
5 Fiyɛtɩnaam 173 500 185 700 198 466 206 600 216 900 214 300
6 Tuurkii 198 046 198 601 235 000 221 600 225 000 212 400
7 Iran 165 717 165 717 165 717 162 517 158 000 160 000
8 Ɛndonɛzɩ 150 851 146 440 150 000 142 400 143 400 148 100
9 Arzantiini 80 142 71 715 88 574 96 572 82 813 105 000
10 Sapɔŋ 96 500 86 000 85 000 82 100 85 900 84 800
Total Monde entier 4 211 397 4 242 280 4 518 060 4 321 011 5 034 968 5 345 523