Nɛyɔdɩmɩ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Nɛyɔdɩmɩ kɛ kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ tɛ pʊtʊ weyi ɛ-ñʊʊ mayaɣ kɔyɔ 60 nɛ yʊsaɣ ñɩŋa yɔ Nd. Pʊtʊ ɛnʊ ɛwɛ liidiye ñɩɣlɩm kpʊzɩyɛɛ nɛ ɛ-tɛ nɛ kɛtɛɖasɩ tɛtʊ naa taa. Ɛ-nɛ lantanɩ waa pɛ-tɛ ɖoli kʊyʊm. Ɛjaɖɛ taa soŋgaɣ taa lɛ, ɛwɛ tɛyɩŋ, papɩzɩɣ pɔhɔmɩ-ɩ nɛ ɛlazɩɣ mʊʊ kalɩkɔdaɣ helim taa.

Ɛ-hɩɖɛ lɩna krɛkɩ kʊnʊŋ taa se νεός (neós) nɛ δίδυμος (dídymos) pʊ-tɔbʊʊ paa tɔmpiye nɖɩ lɛ se kɩfalʊʊ nɛ ɖomaa yaa agbaba. Ɖooo pitihiɣ kpɛlɩ kpɛlɛkɩyaa kaamaza se prɛsɩyɔdɩmɩ nɛ nɛyɔdɩmɩ tɛ ɔkɩsɩzɛnɩ lɩm kpɛndʊʊ kaakɛ pɩyʊ yem kaakaa pɩkɔɔ pɩtalɩ pɩnaɣ 1886, alɩwaatʊ ndʊ Carl Auer von Welsbach pɩza nɛ ɛtɛyɩ-wɛ.

Pana nɛyɔdɩmɩ Vienne tɛtʊ taa pɩtɩŋna Carl Auer von Welsbach yɔɔ, ɛkɛ Otrisi ɛjaɖɛ taa kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ tʊmɩyɛ tʊ pɩnaɣ 1886 alɩwaatʊ taa. Ɛtɛyɩ nɛyɔdɩmɩ alɩwaatʊ kʊyʊmtʊ ɖɔɖɔ ɛzɩ prɛsɛyɔdɩmɩ nɛ tɩtɩmɩ pɩtɩŋna amɔnɩyakɩ nɛ tɩtɩmɩ ñɩmɩŋ lɩm tɛ ɖɔmbɩyɛ pɩsʊʊ kɩmaŋ faɣʊʊ yɔɔ nɛ pɩtɩŋna ɖɔɖɔ mʊntʊsɩŋ weliŋ takɩɣ nɛ naʊʊ tʊmɩyɛ cɔlɔ. Hɩɖɛ nɛyɔdɩmɩ lɩna krɛkɩ kʊnʊŋ taa mbʊ se neos (νέος), nɛ pʊ-tɔbʊʊ se kɩfalʊ, nɛ didymos (διδύμος), pʊ-tɔbʊʊ se ɖomaa.

Pʊtʊ ɛnʊ ɛbɛɛ ɛwazɩɣ, ɛkɛ kɔyɛ ɖɔkɔtɔ naa tɛ, nɛ ɖɔɖɔ ɛzɩ pʊtʊ naa lɛlaa kɛtɛɖaɣ tɛtʊ naa taa yɔ nɛ ɖɔɖɔ tɔrɩyɔm yɔ, palakɩ-yɛ nɛ tʊmɩyɛ ɖɔkɔtɔ naa kɔɔ tɛ kɔzɩ kɔzɩ halʊ kʊdɔmɩŋ kpɛlɛkʊʊ tɛ pɩnzɩ 1920 ŋtalɩ 1930. Palakɩ-ɩ nɛ miŋ cɛsɩyasɩ. Pataɣ-ɩ añɩɣlɩŋ yɔɔ. Pepisina-ɩ añɩɣlɩŋ weyi pɔcɔŋna nɛ wɩsɩ taa yɔ nɛ ɖɔɖɔ ñɩɣtʊ tanɖaa ɛsɛñɩɣlɩŋ. Pata-ɩ cʊʊ ñanzɩ yɔɔ.