Fɩyɛɛnɩ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Fɩyɛɛnɩ kɛna ɛjaɖɛ naɖɩyɛ taa tɛtʊ sɔsɔtʊ. Tɛtʊ ndʊ yɔ Otirisi. Tɛtʊ sɔsɔtʊ tʊnɛ tɩyɛ Otirisi ɛjaɖɛ nɛ ɖɩ-wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa kiŋ nɛ Taaniibi pɔɔ kɛtɛsʊ tɛtʊ tʊnɛ.

Fɩyɛɛnɩ tɛtʊ tʊnɛ tɩwɛ Eerɔpʊ keteŋa hɛkʊ taa nɛ tiposina Paarii tɛtʊ ɛzɩ kilomɛtanaa 1 243 yɔ; Pɛɛrɩlɛɛ yɔ pɩmaɣna ɛzɩ kilomɛtanaa 651; pɩkazɩ yee pɩkɛ Prukisɛɛlɩ tɛtʊ kɔyɔ, pɩtalʊ ɛzɩ kilomɛtanaa 1 112 yɔ.

Fɩyɛɛnɩ tɛtʊ potina Pudapɛsɩtɩ ñɩndʊ nɛ kilomɛtanaa 250 pɩkazɩ tiposina Pɩraagɩ nɛ Muuniiki ñɩndʊ ɛzɩ kilomɛtanaa 350. Tɛtʊ ndʊ tɩkɩla –tʊ ñɔtinaʊ yɔ, ndʊ lɛ Pratisilaadaa nɛ tʊtʊ ñɛwɛ kilomɛtanaa ɛzɩ 60 yɔ.

Pɩsa nɛ patɩlɩ camɩyɛ kɛ ɛyaa mba pɛwɛ Fɩyɛɛnɩ tɛtʊ taa peeɖe yɔ lɛ, komina yeba nɛ pakalɩ ɛyaa kɛ kɔlaɣ fenaɣ kacalaɣ wiye pɩnaɣ 2016. Kɩgalʊ ŋgʊ kɩtɛma lɛ, ɛyaa 1 840 573 kɛ pana tɛtʊ sɔsɔtʊ tʊnɛ tɩ-taa.

Piyele pamazɩ tɩ-ɖaalakɩŋ landammm taa lɛ, pɩmaɣna ɛkɩtaarɩnaa ɛzɩ 41 489 yaa kilomɛtanaa 414,89. Fɩyɛɛnɩ tɛtʊ kɛna tɛtʊ ndʊ tɩ-taa keteŋa kpeekpe taa ajɛya sakɩyɛ taɣ liu nɛ alakɩ a-tɛ politiki ketiizasɩ yɔ. Mbʊ pʊyɔ yɔ tɛtʊ ndʊ tɩɩɖʊʊ tɩ-nɔɔ kɛ ajɛya lɛɛna tɛ politiki tɔm taa yem yɔ.

Peeɖe kɛ keteŋa kpeekpe taa ajɛya kɩkpɛndʊ aŋgba nayɛ tɩkila wɛɛ nɛ aŋgba ana a-taa kɔyɔ: OSCE, OPEP, ONUDI yaa ajɛya kɩkpɛndʊ ɖama nɩnaʊ nɛ taabalɩyɛ aŋgba sakɩyɛ.

Peeɖe ɖɔɖɔ poluki ñɩɩtʊ sɔsɔtʊ ndʊ pacakɩ tɩ-taa nɛ pasʊʊ tɩnzɩ ndɩ ndɩ taa nɛ pañɩnɩɣ se pana mbʊ keteŋa kaakɛna yɔ, kɛnaa yɔ yaa mbʊ kakaɣ kɛnaʊ yɔ.

Ɖooopɩnaɣ 2001 kɛ kɛ keteŋa kpeekpe ajɛya kɩkpɛndʊ ŋgbɛyɛ nɖɩ ɖɩcɔŋna ɛsakuliye nɛ ɛsɩyɛ ekpena nɛ payaɣ-ɖɩ se UNESCO yɔ, ɖɩkpaɣ Fɩyɛɛnɩ tɛtʊ nɛ ɖɩɖʊ ɖɩpɩlʊ taa. Payaɣ Fɩyɛɛnɩ tɛtʊ taa maalika yɔɔ cɔnɩyʊ se Michael Häupl. (Europe)