Leonhard Euler

Pɩlɩɩna Wikipediya

Leonhard Euler, palʊla-ɩ ɖomaɣ fenaɣ kɩyakʊ 15 pɩnaɣ 1797 alɩwaatʊ Bâle tɛtʊ kɛ Suwiisi ɛjaɖɛ taa. Ɛyʊ ɛnʊ ɛsɩ salaŋ fenaɣ kɩyakʊ 18 (salaŋ fenaɣ kɩyakʊ 7) pɩnaɣ 1783 kɛ Pétersbourg Kiɖeɖeu tɛtʊ (Ruusi tɛ Ampiiri taa) ɛlɛ ɛɛwɛna pɩnzɩ 76. Ɛyʊ ɛnʊ ɛɛkɛ lɛɣtʊ tɩlɩyʊ nɛ tomnasɩ ɖɔnɛ kpɛlɛkɩyʊ Suwiisi ɛjaɖɛ taa. Ɛlaba ɛtɛ fezuu caɣʊ sakɩyɛ kɛ Ruusi tɛ Ampiiri taa nɛ Caama ɛjaɖɛ taa.

Euler kaakɛ lɛɣtʊ tɩlɩyʊ sɔsɔ weyi paakɩlɩ kpaɣɖʊ 18 alɩwaatʊ taa nɛ ɛyʊ weyi ɛ-hɩɖɛ kaatɔya paale yɔ kɛ wɛɛ ana a-taa. Takayaɣ nakɛyɛ paawona-kɛ Laplace tɛ Simon Petro tɛ nɛ katasɩɣ cuuzuu mbʊ se Euler lɛɣtʊ tɩlɩyɛ wakɩna paale nɛ pɔtɔŋ ɛkalɩ Euler takayasɩ, ɛkalɩ Euler takayasɩ ɛnʊ kɛnɛ ɖa-wɩlɩyʊ. Ɛɛkɛ ɛyʊ weyi ɛmʊwa nɛ etisi piŋ Ɛsɔ yɔɔ yɔ, etisi Ɛsɔ tɔm takayaɣ yɔɔ nɛ ɛlʊkɩna mba petetisi Ɛsɔ yɔɔ yɔ ɛtɛ alɩwaatʊ taa.

Palʊla Euler Bâle tɛtʊ taa, ɛ-caa Paul Euler, ɛkɛ lɛɣzɩtʊ tɛ cɔɔcɩ naa tɛ ninɖiyu, e-ɖoo Marguerite Brucker, ɛkɛ ninɖiyu nɔyʊ pɛlɛ. Ɛwɛna kɔɔnaa naalɛ mba yɔ Anna Maria nɛ Maria Magdalena. Pɩlaba alɩwaatʊ pazɩ yem ɛzɩ palʊlʊʊ Leonhard lɛ, ɛ-caa nɛ e-ɖoo pakʊ Bâle tɛtʊ taa nɛ powolo pɩjɔlɔ kpam tɛtʊ ndʊ payaɣ se Riechen tɩtaa. Peeɖe Euler lakɩ ɛtɛ pɩjatʊ fezuu caɣʊ siŋ. Paul Euler kaakɛ Bernoulli cejewiye taa ɛyʊ nɔyʊ ɛgbadʊ Jean Bernoulli, weyi pɔtɔŋgɔ se ɛɛkɛ kajalaɣ lɛɣtʊ Erɔpʊ pɩkpɖɩ evebu Leonhard yɔ.

Pɩnzɩ 13 wayi lɛ, Leonard ma ɛ-hɩɖɛ Bâle sukuli kɩtɛzɩ taa nɛ pɩnaɣ 1723 taa lɛ, ɛmʊ tɩ ɖɔkʊʊ takayaɣ pɩlɩna ɛyʊ yɔɔ lɩmaɣzɩyɛ kpɛlɛkʊʊ tɔm yɔ, pɩtɩŋna tɔm ta huyuu takayaɣ ŋga kɛwɛ ɛzɩ Descartes nɛ Newton pa-ñɩnzɩ yɔ. Alɩwaatʊ nddʊ tɩ-taa lɛ, Jean Bernoulli kpɛlɛka-ɩ mazasɩ ɖanasɩ tɩŋga, peeɖe ɛlɛ hiwa nɛ ɛna se e-sukuli pɩɣa kɩfala kanɛ kɛwɛ lɔŋ piŋ lɛɣtʊ kpɛlɛkʊʊ nɔmɔʊ taa. Euler pazɩ kpɛlɛkɛkʊʊ Ɛsɔ yɔɔ tɔm nɛ Kɗɛkɩ nɛ Hɛbra, mbʊ ɛ-caa pɔza lɛɛlɛ se pɩha waɖɛ nɛ ɛpɩsɩ ninɖɩyu. Peeɖe Jean cɛyɩ ɛtɩ nɛ eyele nɛ ɛ-caa nɩɩ pɩdaa se pʊmʊna ɛ-pɩɣa ɛpɩsɩ lɛɣtʊ tɩlɩyʊ.

Alɩwaatʊ ndʊ, Jean Bernoulli piyaa naalɛ, Daniel nɛ Nicolas, lakaɣ tʊmɩyɛ Ruusi tɩlɩyɛ kpɛlɛkʊʊ tɔm lɩzɩyaa ŋgbɛyɛ taa kɛ Pétersbourg tɛtʊ taa. Hasɩyaɖɛ fenaɣ pɩnaɣ 1726 alɩwaatʊ taa lɛ, Nicolas ñasɩbɩna lebiye kʊdɔŋ mbʊ lɛ, ɛlaba pɩnaɣ kɛlɛ Ruusi tɛtʊ taa. Kɛlɛ e-neu Daniel pazɩ ɛ-tʊma, lɛɣtʊ tʊmɩyɛ nɛ tomnasɩ ɖɔnɛ kpɛlɛkʊʊ tʊmɩyɛ nɛ ɛpɔzɩ se eeyeba ajɔɔla kpɛlɛkʊʊ tʊmɩyɛ yem nɛ nɔyʊ fɛyɩ yɔ Leonhard ɛkpaɣ ɖɩjayɛ nɖɩ.