Kabɩyɛ kʊnʊŋ

Pɩlɩɩna Wikipediya

Kabɩyɛgur kʊnʊŋ nɛ pɔyɔɔdʊʊ-kʊ keekee Togo nɛ Hayi kiŋ. Kɩ-kɛ kabɩyɛ samaɣ mba kʊnʊŋ. Kpaɣna kpaɖʊ 20 ɖɩnaɣ kɩ-tɛ yɛlʊʊ siŋŋ nɛ Togo hɛkʊ taa nɛ Togo nɛ hadɛ nɛ ɖɔɖɔ Kana ɛjaɖɛ taa nɛ Peenɛɛ ɛjaɖɛ taa kiŋ.

Loma kpeɣliye kpɛlɛkʊʊ tʊmɩyɛ cɔlɔ lɛ, peheyi-ɖʊ se ɖɩkpaɣ Togo samaɣ kpeekpe yɔ, ɛyaa mɩnɩʊ yɔɔ lɛ, ɛyaa hiu nɛ naatozo yeke nɩɣna kabɩyɛ kʊnʊŋ. Tɩmʊʊ wɛɖʊ kpɛlɛkɩyʊ, tɩŋɩna SIL ŋgbɛyɛ yɔɔ pɩnaɣ 1998 taa nɛ ɛyɩɣyɩɣ nɛ ɛtɔŋ se mba panɩɣ kabɩyɛ kʊnʊŋ nɛ pɛwɛ Togo ɛjaɖɛ taa yɔ, pɛkpɛnda ɛyaa 700 000 nɛ ɛyaa 30 000 wɛɛ ajɛyɛ lɛɛna taa. Ɖɩkpaɣ Togo taa pɩnaɣ taa 3,2 mɩnɩʊ yɔɔ nɛ ɖɩsɔzɩ kɔyɔ, ɖɩnɛ lɛ, kabɩyɛ samaɣ talɩɣ miiliyɔɔ 1,2 pɩnaɣ 2014 alɩwaatʊ taa.

Kabɩyɛ kɛ Togo ɛjaɖɛ taa kʊnʊmɩŋ naalɛ weyi palɩzaa se pɛkpɛlɛkɩ ɛ-maʊ nɛ ɛ-yɔɔdʊʊ sukulinaa taa yɔ. Kabɩyɛ kʊnʊŋ ŋgʊ nɛ Ahʊna kʊnʊŋ palɩzaa. Togo tɛ sɔnɔ lɩmaɣza paɣtʊ taa lɛ, ɛjaɖɛ kʊnʊŋ wɩlɩɣ se pakpaza-wɛ ɛjaɖɛ taa tʊma wena ayeki nɛ ɛyʊ welesi nɛ ɛnɩɣ ɛjaɖɛ yɔɔ tɔm (raadiyoonaa nɛ televiziyɔɔnaa) pawɩlɩɣ-kʊ komina sukulinaa taa nɛ pakpa-kʊ kɔɔlɛzɩ ɖamɩŋ naanza nɛ naadozo kɛ BEPC ɛzɩ kɩtɛkɛ kɩjɛyʊʊ hayɩsʊʊ takayaɣ yɔ.

Papaɣzɩ Kabɩyɛ kʊnʊŋ maʊ pɩnaɣ 193O taa, ɛlɛ, pɩɩkɛ pɩnaɣ 1980 taa ɛjaɖɛ taa kabɩyɛ kʊnʊŋ yɔɔ kandɩyaa ŋgbɛyɛ, nɖɩ pɩsɩna sɔnɔ kabɩyɛ tɔm maʊ paɣtʊ lɩzɩyaa ŋgbɛyɛ, kɩkɛ Togo ɛjaɖɛ tɛ samaɣ lɩm ɖʊʊ tɛ piliŋa ŋga kɛkɛdɩna yaa kamaɣ fɛyɩ yɔ.

Pamaɣ kabɩyɛ tɔm nɛ Romanɩ masɩ kɩñɔɔzɩsɩ. Masɩ tʊzʊʊ lɩna Afrika maʊ kpata kɩtʊzɩnaʊ yɔɔ. Matʊ lɛɛzʊtʊ kɩbandʊ Fada sɔsɔ Adjola Raphael ñɔzɩna nɛ ɛwɩlɩ nɛ palakɩna-tʊ nɛ tʊmɩyɛ ŋgbɛyɛ Katoliki mba hɛkʊ taa.