Eerɔpʋ tɛtʋ taa kedizaɣ sɔsaɣ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Palaba ɛyʋ waɖɛ yɔɔ kandɩyʋʋ kedizaɣ slosaɣ nakɛyɛ Lɔndrɩ tɛtʋ taa, agoza fenaɣ, kɩyakʋ kagbaanzɩ (5) ñɩŋʋ wiye, pɩnaɣ 1949 taa. Lɔndrɩ tɛtʋ wɛ Eerɔpʋ tɛtʋ taa. Palɩza paɣtʋ ndɩ ndɩ kedizaɣ sɔsaɣ ŋga ka-taa. Lɩmaɣzɛ sɔsɔna ana, a-taa lɛɛɖɛ kɔyɔ se, pʋwɛɛ se Eerɔpʋ tɛtʋ taa ajɛya ɩwɛɛna kedizaɣ sɔsaɣ nakɛyɛ pɩnaɣ taa. Kedizaɣ sɔsaɣ ŋga payaɣna fransɩɩ kʋnʋŋ taa se « Conseil de l’Europe ».

Ajɛya nɩɩnaza nɛ lʋbɛ (47) wɛna « Conseil de l’Europe » taa. Ajɛya ana, a-taa samaɣ ñʋʋ kɛ miiliyɔɔ waa 820.

Eerɔpʋ tɛtʋ taa ajɛya nɩna ɖama se akandɩyɩ ɛyʋ waɖɛ yɔɔ siŋŋ. Eerɔpʋ tɛtʋ taa ajɛya kedizaɣ sɔsaɣ ɖɩlaɖɛ taa, ɛyʋ weyi ɛnaɣ se pomuluu-ŋ yɔ, ɛpɩzɩɣ ewolo nɛ ɛlʋ ɛ-waɖɛ yɔɔ. Eerɔpʋ tɛtʋ taa kedizaɣ sɔsaɣ lʋkɩ ɛyʋ waɖɛ yɔɔ kandɩyʋʋ hɔɔlɩŋ ndɩ ndɩ sakɩyɛ taa.

Eerɔpʋ tɛtʋ taa ajɛya ndɩ ndɩ kedizaɣ sɔsaɣ ŋga ka-taa, Fransɩɩ kʊnʊŋEnglɩsɩɩ kʊnʊŋ pɔyɔɔdʋʋ. Paɖʋ hɔɔlɩŋ sɔsɔŋ ndɩ ndɩ kedizaɣ sɔsaɣ ŋga ka-taa : minisii waa tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ wɛɛ. Paɣtʋ lɩzɩyaa tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ ñɛwɛɛ nɛ ajɛya akpeɣla ndɩ ndɩ wena awɛ a-tɩ yɔɔ yɔ, a-tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ ñɛwɛɛ ɖɔɖɔ. Tʋma ndɩ ndɩ ana, a-ɖɩlaɖɛ taa pɔyɔɔdʋʋ caama kʋnɩŋ, pɔyɔɔdɩ, pɔyɔɔdɩ Itaalii kʊnʊŋ nɛ pɛtɛ pɔyɔɔdɩ Rusɩɩ kʊnʊŋ.