Ɩtɛrbɩyɔm

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche
Yb-TableImage

Ɩtɛrbɩyɔm kɛ kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ tɛ pʊtʊ weyi ɛ-ñʊʊ mayaɣ kɔyɔ 70 nɛ yʊsaɣ ñɩŋa yɔ Yb. Ɩtɛrbɩyɔm tɛ wɛ ɖɔɖɔ kɛtɛɖaɣ tɛtʊ naa taa. Ɖɔɖɔ ɛzɩ lantanɩdɩ waa lalaa yɔ ɛnʊ ɖɔɖɔ ɛwɛ kpʊzɩyɛɛ liidiye tɩyɛ, ɛwɛɛ cʊndʊlʊm nɛ ɛwɛɛ ɖɔɖɔ manɩɩ yee ɛjaɖɛ taa soŋaɣa ɛwɛ camɩyɛ. Pasɩ-ɩ ɖenɖe heelim fɛyɩ, kɔzɩ kɔzɩ niikaɣ taa. Payaɣ-ɩ se ɩtɛrbɩyɔm pɩlɩna lone nɖɩ ɖɩ-taa palɩ ɛ-yɔɔ yɔ, Ytterby pɩñɔtɩna Stockholm kɛ Sʊyɛdɩ ɛjaɖɛ taa, peeɖe pana ɛ-tɛ ñɩɣlɩm tɛtʊ nɛ halɩ palɩ pʊtʊnaa sakɩyɛ yɔɔ lone kʊyʊmɖɩyɛ nɖɩ ɖɩ-taa.

Ɩtɛrbɩyɔm

Pɩnaɣ 1789 lɛ, Fɛɛlandɩ ɛjaɖɛ tʊ Johan Gadolin tɩlɩ ɔkɩsɩzɛnɩ wonuu kɩfalʊʊ (yaa tɛtʊ) kɛ ɩtɛrbɩtɩ cɛbɩyaɣ nakayɛ taa (ɛɖaɣnɩ-ɩ yaʊ se katɔlɩnɩtɩ ɛ-hɩɖɛ ɖʊʊ yɔɔ yɔ. Ɛwaɣa kɩfalaɣ ŋga paatɛma-kɛ ɖooo pɩnzɩ naalɛ pʊcɔ pɩtɩŋna sɔɖʊʊ sɔɔja Carl Alex Arrhenius yɔɔ kɛ Ytterby haɖaa kooka taa Sʊyɛdɩ ɛjaɖɛ taa. Anders Gustaf Ekeberg ñɩɣna nesi ɛ-tʊma takayasɩ taa pɩnaɣ 1797.

Ɩtɛrbɩyɔm tɛ electron shell

Tʊma ana paɖaɣnɩ-yɛ paɣzɩɣ pɩnaɣ pɩsaa lɛ kɛ Sʊyɛdɩ ɛjaɖɛ taa pɩtɩŋna Lars Fredrik Nilson yɔɔ, ɛnʊ weyi ɛñɩɣ niye nɛ ɛpɩzɩ ɛlɩzɩ pʊtʊ kɩsʊzʊʊ nɔyʊ alɩwaatʊ ndʊ tɩ-taa ɛɖaɣna labʊ kɩmaŋ tɛyʊʊ tʊmɩyɛ yɔ. Ɛya-ɩ se sɩkandɩyɔm pɩlɩna Sɩkandɩnavɩ hɩɖɛ ɖʊʊ yɔɔ. Fransɩɩ tɛ Georges Urbain, Otirisi ɛjaɖɛ tʊ Carl Auer von Welsbach nɛ Amerika tʊ Charles James paca kpɛndɩ naʊ ɛlɛ nɖeke nɖeke pɩnaɣ 1907 se Marignac tɛ ɩtɛrbɩnɩ taa wɛ pʊtʊnaa naalɛ ɛlɛ pɛwɛ ndɩ ndɩ.

Kamɩŋ fenaɣ kɩyakʊ 4 pɩnaɣ 1907, Urbain wɩlɩ ɛ-tʊmɩyɛ lɛɣtʊ tʊmɩyɛ yɔɔ kandɩyaa Paarii tɛtʊ taa nɛ ɛtɔŋ se pɩkɩla ɖeu se payaa pʊtʊnaa mba pa-naalɛ se néo-ytterbium, nɛ pɩsa nɛ pɩtaatasɩ yiɣdinaʊ nɛ Marignac pʊtʊ kɩbɩnʊ, nɛ lutécium, ɛlɛ hɩɖɛ lɩna Paarii hɩɖɛ kɩbɩnɖɛ. Pɩkɔma saŋayɩŋ fenaɣ kɩyakʊ 9 lɛ, sɔsɔ von Welsbach, pɩtalɩna-ɩ kɛlɛ ɛkɔŋna mbʊ tʊma wena ɛpaɣza-yɛ alabʊ ɖooo pɩnaɣ 1905 alɩwaatʊ taa yɔ.