Ɖɔm

Pɩlɩɩna Wikipediya
Keukenzout (NaCl), onder de microscoop

Tabɩlɩ yɔ ɖɔm, ɖɔm kɩtɔɔm yaa tɩzʊʊ tɛ ɖɔm, pɩ-taa wɛ sɔdɩyɔm tɛ kʊlɔɖɩ. Ɖɔm mbʊ pɩwɛ ndɩ ndɩ lɛɛbʊ paalaɣ nɛ lɛɛbʊ wɛ ɖuluulu nɛ lɛɛbʊ wɛ hɛtʊ ɖɔm tɛ. Ɖooo pʊcɔ canaʊ tɔm lɛ paasɩma-ɖɩkpaɣ ɛzɩ ɖooo canaʊ Erɔpʊ tɛtʊ sɔsɔtʊ Solnitsata tɛ tɔnasɩ wɛtʊ nɛ sɩ-tɛ lɛɛzʊʊ. Palɩzaɣ-pʊ tɛtɛ ñɩlɩm ɖɩhuyiye taa ( ñɩlɩm kaŋ taa) yaa kɛlɛʊ taa lɛ, tɛŋgʊʊ naa ɖɩlɩyɛ taa ɖenɖe ɖɔm wɛ yɔ.

2009-07-22-salzverkostung-by-RalfR-03

Ɖɔm nɔmɔŋ pɩsɩ ɖooo canaʊ tɛ ɖama hɛkʊ taa kɩlɛzʊʊ nɔmɔŋ nɛ pɛyɛlɩnɛ ɖɔm mbʊ kpaɣ ɖooo ɖenɖe palɩzʊʊ-pʊ yɔ pɩtalɩ hɔɔlɩŋ weyi ɛ-taa pɩtaa fɛyɩ yɔ. Palɩzʊʊ-pʊ nɛ pɩtɛ kpata lɛ, pɩfɛyɩ ɖuluulu nɛ pɩtaa wɛ tɛtɛ ñɩm tɩŋga. Tɛtɛ ɖɔm mbʊ palɩzʊʊ-pʊ lɛ pɩwɛnɛ ndalikaɣ wɛtʊ nɛ pɩwɛtʊ kpaɣ tɛtɛ ñɩɣlɩm tɛ wɛtʊ ndʊ tɩwɛ pɩtaa yɔ. Mbʊ lɛ hɛtʊ tɛ ɖɔm yaa teŋgʊʊ taa ɖɔm mbʊ palɩzʊʊ-pʊ nɛ neesi yɔ wɛnɛ leeleŋ kʊyʊmʊm nɛ pɩlɛzʊʊ egeetiye nɛ lɛɛɖɛ.

Hɛtʊ tɛ ɖɔm yaa teŋguunaa tɛ ɖɔm mbʊ pɩfɛyɩ ɖuluulu yɔ sʊ pɩlʊʊ ŋgʊ kɩ-taa. Teŋguu tɛ taa wɛ mañɛzɩyɔm siŋ ɖɔɖɔ ɛzɩ wondu ndɩ ndɩ nɛ ɖɔɖɔ ñɩɣtʊ. Pɩda peeɖe ɖɔɖɔ lɛ, ɩyɔɔdɩ pʊɖɔɔ se pɩɖaŋ kʊɖɔmɩŋ ɛzɩ hɔkʊʊ kʊdɔŋ yɔ. Ɖɩtɩzɩyɛ taa lɛ, paɖʊʊ ɖɔm tɔnasɩ taa. Itaalii ɛjaɖɛ taa lɛ, ɛyaa sɔɔlɩ ɖɔm pee sɔsɔnaa nɛ pasanɛ mʊtʊ. Pɛlɛzɩkɩ taa mba ñɔsɔɔlɩ ɖɔm ɖululu mbʊ pɔhɔkaɣ kabasɩ taa yɔ. Ɖɔm yeki se pasɩɩ tɔnasɩ nɛ pileɖuu nɛ pɩpasɩɣ lɩm tʊmɩyɛ tɛ ɖoŋ.

Ɖooo kpaɖʊʊ Hɛkʊ ŋgʊ alɩwaatʊ taa lɛ, mbʊ pasɩwaɣnaɣ nandʊ nɛ kpakpasɩ, nɛ halɩ nɛ sɔnɔ yɔ Afrika hɔɔlɩŋ weyi ɛ-taa pɛfɛyɩnɛ anasaayɩ ŋgbaŋ yɔ, ɖɔm pasɩnɛ nandʊ nɛ kpakpasɩ ɖɔɖɔ paa ajɛyɛ wewee tɛ mbʊ yɔ taɖɩyɛ ɖɩlaɖɛ ɖeeɖe wondʊ ndʊ pɛ-pɛɖʊʊ yɔ tɩ-taa nɛ ɖɔm. Palakɩ tʊmɩyɛ ɖɔɖɔ nɛ tɛtɛɛ ɖɔm nɛ pamɩzɩɣ ɖɔmpɛɛ haba yɔ. Ɖɔɖɔ ɛzɩ lɩmaɣzɩyɛ naɖɩyɛ kɛdʊʊ yɔ, ɖɔm tɛkɛ mbʊ pɩkpazʊʊ leleŋ ɖoŋ yɔ ɛlɛ, pɩlɛzʊʊ nzʊlɩmɩyɛ yɔ nɩʊ leleŋ mbʊ yebina nɛ palakɩ-pʊ nɛ tʊmɩyɛ siŋ ɖɩtɩsɩyɛ taa.

France-Noirmoutier-Sel brut

Wondʊ ndʊ tɩ-taa ɖɩkɩlɩɣ katʊʊ ɖɔm yɔ ndʊ yɔ nandʊ ndʊ pakʊʊ yɔ nɛ waagasɩ nɛ nɛ tɔnasɩ kɩtɩzasɩ nɛ tʊma sɔsɔnaa tɔnasɩ taa. Nɛ yee ɛyʊ ɛkɩlɩɣ ɖɔm tɔɔʊ kɔyɔ pʊkɔŋnɛ-ɩ tɩlasɩ nasɩyɛ alaafɩya hɔɔlʊʊ taa, ɛ-calɩm kɩlɩɣ ɖɔʊ nɛ pɩkɛtɩɣ lɛ, ɛ-hɔɔlʊʊ nakʊyʊ sɩba yaa nɔɔyʊ lɛ ɛ-kɩlɩɣ paɣlʊʊ nɛ pʊkɔŋnɛ sɩm sakɩyɛ paa pɩnaɣ ŋga. Ɖɔm lɛɛbʊ wɛ payaɣ-pʊ se klorur tɛ potasium pʊ-pʊ ñɛwɛ ɖɔm ɖɔfɩ taa nɛ pʊkʊʊ mba pɛwɛnɛ laŋgɩyɛ kʊdɔŋ yɔ nɛ mɔɔndɛɛ calɩm kpem kʊdɔŋ ɛlɛ, pʊdɔtɔyɩ ɖɔɖɔ lɛ, pɩwɛ liidiye. Ɖɔɖɔ ɛzɩ ɛyʊ yɔ, ɖɔm wɛnɛ wazaɣ siŋ tɛtɛ kpɩnaa cɔlɔ mbʊ yɔ pamɩzʊʊ ɖɔm ñɩtʊʊ yɔ lɛ wondʊ tɔkɩ camɩyɛ mɛlɛ mɛlɛ nɛ halɩ ti-nezuu kaŋ weyi ɛ-yɔɔ wɛ ɖɔm ɛ-yɔɔ.