Afrɩka tɛtʋ wandamm (Continent africain)

Pɩlɩɩna Wikipediya
Afrɩka tɛtʋ wandamm

Afrɩka kɛ tɛtʋ wandamm. Ajɛya nɩɩnʋwa nɛ kagbaanzɩ wɛna Afrɩka tɛtʋ wandamm taa.

Yee pɛtɛyɩ kedeŋa kpeekpe tɛtʋ hɔɔlɩŋ mɩnʋʋ kɔyɔ, Afrɩka tɛtʋ wandamm kɛ hɔɔlɩŋ loɖo. Ɛlɛ, yee pɩkpɛndɩna hɔɔlɩŋ weyi lɩm wɛ ɛ-taa payɩ kedeŋa yɔɔ cɩnɛ nɛ pɛtɛyɩ kedeŋa hɔɔlɩ mɩnʋʋ kɔyɔ, Afrɩka tɛtʋ wandamm kɛ hɔɔlɩŋ nɩɩlɛ (20). Yee pɩkpɛndɩna Afrɩka tɛ tɛtʋ cikpetu ndɩ ndɩ ndʋ lɩm cɔ-tʋ kontiko nɛ pɩta yɔ, Afrɩka walanzɩ kɛ 30 415 873 km2.

Africa satellite plane

Kedeŋa kpeekpe tɛtʋ wandamm waa naalɛ ɖeke kɩlɩna walʋʋ Afrɩka tɛtʋ wandamm. Afrɩka ɛyaa ñʋʋ kɛ miiliyaarɩ waa 1,2 nɛ pɩɖɛɛ pʋ-yɔɔ. Kedeŋa kpeekpe ɛyaa ɖɔʋ nʋmɔʋ taa lɛ, Aazii tɛtʋ wandamm kɩlɩna. Tɩ-wayɩ lɛ, Afrɩka tɛtʋ wandamm tɩŋna ɛyaa ɖɔʋ hɔɔlʋʋ taa. Pɩnaɣ 2016 taa, kedeŋa kpeekpe ɛyaa mɩnʋʋ yɔɔ lɛ, ɛyaa 16,4 wɛ Afrɩka tɛtʋ wandamm taa.

Afrɩka nɛ hayi kiŋ lɛ, ɖɩnaɣ Meditɛɛranee teŋu nɛ Suwɛɛzɩ (Suez) hɛŋa. Afrɩka nɛ hayi kiŋ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ hɔɔlʋʋ taa lɛ, ɖɩnaɣ teŋu kɩsɛmʋʋ. Afrɩka nɛ hadɛ kiŋ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ hɔɔlʋʋ taa lɛ, ɖɩna Ɛɛdɩ lɩŋamʋʋ. Wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ hɔɔlʋʋ taa lɛ, ɖɩna Atɩlantiki lɩŋamʋʋ.

Mbʋ payaɣ se ekuwatɛɛrɩ yɔ, pɩtɩŋna Afrɩka tɛtʋ wandamm hɛkʋ taa. Afrɩka tɛtʋ wandamm taa lɛ, hɔɔlɩŋ nɩɩyɛ taa wɛ niikaɣ fɩnɩnɩ, hɔɔlɩŋ lɛɛŋ lɛ niikaɣ maɣna. Hɔɔlɩŋ lɛɛŋ ɖɔɖɔ lɛ, soŋaɣ wɛɛ pɩdɩɩfɛyɩ nɛ hɔɔlɩŋ lɛɛŋ lɛ, soŋaɣ maɣna.

Tɛʋ ɛɛnɩɣ ɖoŋ ɖoŋ Afrɩka tɛtʋ wandamm taa. Afrɩka hɔɔlɩŋ nɩɩyɛ taa lɛ, tɛʋ nɩɣ pɩnaɣ mpilim taa fenasɩ loɖo ɖeke. Hɔɔlɩŋ lɛɛŋ taa lɛ, tɛʋ pɩzɩɣ kɩnɩɩ pɩtalɩ fanasɩ lutozo yaa hiu mbʋ yɔ pɩnaɣ taa.

Yee pɛtɛyɩ Afrɩka tɛtʋ wandamm hɔɔlɩŋ mɩnʋʋ kɔyɔ, hɔɔlɩŋ nɩɩnʋwa nɛ hiu (60) tɛtʋ fɛyɩ mʋzʋŋ, pʋ-tɔbʋʋ se hɔɔlɩŋ ɛnʋ ɛwɛ wɩlɩŋ. Tɔɔnasɩ ɛɛlakɩ camɩyɛ hɔɔlɩŋ ɛnʋ ɛ-taa. Paa mbʋ yɔ, Afrɩka tɛtʋ wɛ mʋzʋŋ sakɩyɛ.

Afrɩka tɛtʋ wandamm wɛna tɛtɛɛ ñɩm pɩdɩɩfɛyɩ. Mbʋ yebina Anasaayɩ naa huyuu-tʋ ɛzɩ hasɩ huyuu nandʋ yɔ. Halɩ pakʋma Afrɩka tɛtʋ hɩɖɛ se « Koboyaɣ tɛtʋ ». Laŋ sɔsɔŋ ndɩ ndɩ wɛ Afrɩka tɛtʋ wandamm taa. Ɛlɛ, tɩŋ tim nɛ tɩŋ kɩɩsɔʋ yeba nɛ laŋ paɣzɩ pasʋʋ pazɩ pazɩ Afrɩka tɛtʋ taa.

Ñɩnɩyaa sɔsaa sakɩyɛ tɔŋ se Afrɩka tɛtʋ wandamm taa ɛyʋ calɩ wɛʋ nɛ pʋcɔ ɛyaa kɔɔ pɔtɔyɩ nɛ posu kedeŋa kpeekpe. Pɔtɔma se, ɛyʋ calɩʋ wɛʋ Afrɩka tɛtʋ wandamm taa yɔ, pɩtalɩ ɛzɩ pɩnzɩ mɩnɩŋ naalɛ mbʋ yɔ.