Uranisi

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche
Uranisi

Uranisi kɛna wɩsɩ cɔɔʊ taŋgalam tɩyɩŋga lʊbɛ ŋga wɩsɩ posinau taa nɛ naatozo ñɩŋga paɣlɩka taa nɛ yee yʊŋ hɩlɩmaɣ taa kɔyɔ tɩyɩŋga ŋga lɛ nanza ŋga. Tɩyɩŋga kanɛ ka-taa nɛ nikaɣ nɛ ɖombe ɛzɩ Nɛptini taa yɔ.

Payaʊ se Uranisi pɩlɩna roma mba tɛ sɩʊ nakʊyʊ hɩɖɛ, Uranisi, Satirini caa nɛ Siipitɛɛrɩ cɔzɔ. Weyi ɛcala naʊ kɛ wɩsɩ cɔɔʊ taŋgalam tɩyɩŋga Iiranisi yɔ ɛnʊ payaɣ se William Herschel nɛ pɩɩkɛ ɖomaɣ fenaɣ 26 pɩnaɣ 1781.

Uranisi rings nɛ fenasɩ

Tɩyɩŋga kanɛ ŋga kɛŋna kacalaɣ tɩyɩŋga ŋga panana ñɩɣyʊ ŋgʊ payaɣ se telesikɔpi yɔ. Tɩyɩŋga kanɛ ka-taa nɛ Hidrozɛɛnɩ, Heliyom, ɖombe, amoniyaki, meetani nɛ idrozɛɛnɩ nɛ karbɔɔnɩ tomnaɣ kpɛm ŋga. Peeɖe ɖɔ nɩkaɣ kɩlɩ wɛʊ wɩsɩ cɔɔʊ taŋgalam tɩyɩnzɩ kpeekp taa.

Uranisi wɩsɩ cecewiye taa

Pɩnaɣ 1986 taa panaa se Iiranisi tatasɩ lakasɩnasɩyɛ wɩlɩɣ ɖei ɖei ɛzɩ wɩsɩ cɔɔʊ taŋgalam tɩyɩnzɩ lɛɛsɩ yɔ nɛ heɣlimasi nzɩ sɩwɛ wɩsɩ cɔɔʊ taŋgalam tɩyɩnzɩ lɛɛsɩ yɔɔ ɖɔɖɔ yɔ. Ñɩɣyʊ kɩtakɩnaʊ ŋgʊ pamazɩna yɔ kʊkʊ wɩla se Tɩyɩŋga kanɛ kɛ-tɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa pamaza nɛ pana mbʊ. Wɩsɩ cɔɔʊ taŋgalam tɩyɩŋga Iiranisi cɔʊ taa lɛ katalɩ kɛ-ɖenɖe wɩsɩ nɛ ɖoo pɛwɛ kɩmaŋ yɔ Saŋayɩŋ fenaɣ 8 pɩnaɣ 2007.