Tɛtɛ ɛzaɣtʋ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Palaba kedizaɣ sɔsaɣ nakɛyɛ Nuremberg tɛtʋ taa Sɔɔjanaa tɔm hʋʋ kʋjɔŋ taa pɩnaɣ 1945 taa. Nuremberg kɛ Franconie ɛjaɖɛ tɛtʋ sɔsɔtʋ. Lɔndrɩ tɛtʋ taa paalɩzɩ paɣtʋ natʋyʋ nɛ tɩha waɖɛ se pala kedizaɣ ŋ́ga. Londres kɛ Aŋglɩtɛɛrɩ ɛjaɖɛ tɛtʋ sɔsɔtʋ. Kedizaɣ ŋ́ga ka-taa pɔcɔnaa nɛ pana kɩdɛkɛdɩm yaa ɛzatʋ ndʋ ɛyʋ ɛlaba, pɔtɔŋ se ɛɖɛlɩsɩ niye yɔ. Pʋ-tɔbʋʋ se ɛzaɣtʋ ndʋ ɛlaba mbʋ yɔ, nɔɔyʋ ɛɛpɩzɩɣ ɛmaɣzɩ se ɛyʋ pɩzɩɣ ɛla-pʋ. Papɩzɩɣ payaa ɛzaɣtʋ ndʋ se tɛtɛ ɛzaɣtʋ.

Tɛtɛ ɛzaɣtʋ ńdʋ, tɩ-taa natʋyʋ kɔyɔ : ɛyʋ waɖɛ yɔɔ fɛyʋʋ, ɛyaa hɛkɩŋ taa tɛyɩtʋ, pʋ-tɔbʋʋ se, ɛyʋ kpakɩɣ ɛyaa nabɛyɛ se pakɩlɩ lɛlaa pɩlɩɩna pɔ-tɔnʋʋ tɔlɩm yɔɔ yɔ. Kedeŋa yɔɔ cɩnɛ anasaayɩnaa nabɛyɛ maɣzɩɣ se pakɩlɩ ɛyaa kɩkpɛdaa pɩ-tɩŋa pɩ-taa. Yee ḿbʋ, pʋtɔpɔzɩ se ɛyʋ kɩkpɛdʋ esidi pa-taa. Pɔtɔŋ se pʋwɛɛ se ɛyaa kɩkpɛdaa tʋma ɖɩlaɖɛ ɛwɛɛ hɔɔlʋʋ nɛ ḿba tʋma ɖɩlaɖɛ. Pɩ-tɛ lɩmaɣza yaa maɣzɩm ḿbʋ piiyebina nɛ you sɔsɔʋ nakʋyʋ wɛɛ Afrɩka hadɛ kiŋ taa anasaayɩnaa nɛ ɛyaa kɩkpɛdaa pɛ-hɛkʋ taa waasɩ nɛ waasɩ. Sɔsɔ, Nelson Mandela, pɩlaʋ tɔkɩ, hɩɖɛ ɛɛsɔʋ, Ɛsɔ ɛsɩɩ-ɩ ɖɩbanɖɛ. Ɖajaa ɛnʋ ɛlʋbɩna siŋŋ pɩnzɩ nɛ pɩnzɩ nɛ anasaayɩnaa nɛ ɛyaa kɩkpɛdaa pɛ-hɛkʋ taa tɩyɩtʋ ńdʋ tɩsɩɩ tɩnaɣ Afrɩka nɛ hadɛ kiŋ taa.

Tɛtɛ ɛzaɣtʋ lɛɛtʋ yɔ : ɛyaa kʋʋ kelima kɩsɩkʋ tɩyɛ nɛ ɛyaa lɛlaa pɩsʋʋ yomaa nɛ ɛyaa lɛlaa tɛtʋ kɛzʋʋ nɛ ɛyaa lɛlaa nuutuu kadatayaɣ nɛ halɩpiya cikpesi sʋnaʋ nɛ salaka tɩnaa yɔɔ sɔʋ, pʋ-tɔbʋʋ se peyekuu nabɛyɛ salakanaa taa nɛ pɩkɩlɩɣ leɖuu yɔ.

Pɩnaɣ 1998 ñɩŋa taa patʋlɩ kedeŋa kpeekpe tɔm hʋʋ kʋjɔŋ nɔnɔsɩ. Kedeŋa kpeekpe ŋgbɛyɛ nɖɩ payaɣ se Etaazuunii yɔ, ɖɩlʋbɩna siŋŋ nɛ pɩla se pasɩ kedeŋa kpeekpe tɔm hʋʋ kʋjɔŋ tigiɖe. Sɔnɔdaa kedeŋa kpeekpe tɔm hʋʋ kʋjɔŋ wɛna ɖoŋ ajɛya 110 yɔɔ, pʋ-tɔbʋʋ se Tɔm hʋʋ kʋjɔŋ ŋ́gʋ, kʋhʋʋ ajɛya ana a-tɛtɛ ɛzaɣtʋ laɖaa tɔm.

Pɩɩwɛɛ se kedeŋa kpeekpe tɔm hʋʋ kʋjɔŋ ɛwɛɛna ɖoŋ ajɛya kpeekpe wena awɛ ONU ŋgbɛyɛ taa yɔ, a-tɩŋa a-yɔɔ. Ɛlɛ, pɩtɛkɛ ajɛya wena awɛ ONU ŋgbɛyɛ taa yɔ a-tɩŋa atisina nɛ añɩɣ nesi kedeŋa kpeekpe tɔm hʋʋ kʋjɔŋ paɣtʋ yɔɔ.

Ajɛya wena awɛ ONU ŋgbɛyɛ taa yɔ, akpɛndɩ 192. Pʋ-tɔbʋʋ se ajɛya 82 tetisi añɩɣ nesi. Etazuunii ɛjaɖɛ wɛ ajɛya wena akizaa se aañɩkɩɣ nesi kpedeŋa kpeekpe tɔm hʋʋ kʋjɔŋ paɣtʋ yɔɔ yɔ, a-taa.

Kedeŋa kpeekpe tɔm hʋʋ kʋjɔŋ ɖeke koŋ pɩzɩɣna nɛ kʋhʋʋ tɛtɛ ɛzaɣtʋ laɖaa tɔm nɛ kɩhɔ pa-naŋgbaaŋ ɛzɩ tɔm hʋʋ kʋjɔŋ paɣtʋ pɔzʋʋ yɔ.