Robert Schumann

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche
Robert Schumann 1839

Robert Schumann kɛ Caama hendu lɩzɩyʊ, palʊla-ɩ mɩsɩkʊm fenaɣ kɩyakʊ 8 pɩnaɣ 1810 kɛ Zwickau tɛtʊ taa nɛ ɛsɩ hasɩyaɖɛ fenaɣ kɩyakʊ 29 pɩnaɣ 1856 taa kɛ Endenich (ɖenɖe payaɣ sɔnɔ se Bonn tɛtʊ yɔ). Ɛ-tɛ miziiki lɩmaɣzɩyɛ kaakɛ ɛjaɖɛ kɛzɩyɛ lɩmaɣzɩyɛ tɛ, nɖɩ paakɩlɩ sɩm kpaɣɖʊ 19 pazɩtʊ alɩwaatʊ taa yɔ, alɩwaatʊ ndʊ Eerɔpʊ kaawɛ kɩlɛzɩɣ kpɛlɩ kpɛlɩ yɔ. Robert Schumann kɛ pɩɣa kɩgbaanzɩ ŋga August Shumann cɔlɔ 1773-1826) nɛ ɛ-halʊ Christane Schnade (1771-1836). Schumann kaakɛ taakyasɩ kɩkalɩsɩ pɛdɩyʊ, mayʊ nɛ takayasɩ kɩkalɩsɩ lɩzɩyʊ.

Schumann labɩ sukuli kɛ nesi tɛ sukuli taa nɛ Zwickau hɛkʊ taa sukuli taa. Peeɖe ɛkpɛlɛka LatɛŋKrɛkɩFransɩɩ kʊnʊmɩŋ. Ɛkpɛlaka kajalaɣ taa kɛ piyano tʊmɩyɛ kɛ Johann Gottfried Kuntsch cɔjɔtʊ naŋ taa tʊma yɔɔ cɔnɩyʊ cɔlɔ.

Schumann Liederkreis Mondnacht

Leipzig ɖoo canaʊ taa lɛ, pakalaɣ ɛyaa 41000 yeke tɛtʊ ndʊ tɩtaa nɛ kɩkɛ ɖɔɖɔ tɛtʊ naalɛ ndʊ kɛ Saxe taa kɛ Dresde egeetiye taa. Tɩkɛ ɖɔɖɔ kɩgbalaŋ kɩyakʊ lone nɛ ɖɔɖɔ takayasɩ nɛ sɩ-lɩyaa (Brockhaus, Reclam, Breitkopf nɛ Härtel), papa yɔɔdʊʊ ɖɔɖɔ miziiki tɔm. Gewandhaus soo maɖʊ makɩ soo nayɛ wena wiɖi Schumann tanɩɣ-yɛ kaʊ yɔ, akɩlɩ ɖeu pɩsɩna sɔnɔ yɔ. Takayasɩ nzɩ ɛmaɣ e-ɖoo yɔ ɛlʊkaɣna-ɩ sɩ-taa piŋ ɛlɛ, ɛtafɛyɩ keeke sukuli lɩmaɣzaɣ taa nɛ eyele ɛlakɩ miziiki aŋgba nɛ ɛyʊ yɔ lɩmaɣzaɣ nɛ tʊmɩyɛ tɛtʊ taa.

Pʊnɔmɔʊ taa ɛkata piyano naa lʊɖʊ Friedrich Wieck. Wiech, pʊkɔmnana ɛyɔɔ kɛlɛ nɛ ɛsɔlɩ kɛsɛɣa kadadayaɣ mbʊ lɛ, kaaɖʊ laɣsɩ nɛ wɛtʊ kɩfatʊ ndʊ pɛkpɛlɛkɩna piyano. Pɩlabʊ nɛ ɛwɛna sukuli piyaa sakɩyɛ, pada kɛlɛ ɛ-pɛlɛ Clara, weyi palʊla-ɩ pɩnaɣ 1819 taa, weyi ɛkpɛlɛkaɣ se pɩɣa ŋga kɛkpɛlɛka ɖoo ka-caa cɔlɔ lɔŋ kɩkɩlɩŋ pɩ-tɛ wɛɛ taa. Kɛlɛ kowolo kajalaɣ wobitu kɛ Gewandhaus soo ɖɩmaɖɛ pɩnaɣ 1828 taa. Schumann kpaɣ lɩmaɣza se ɛpɩsɩ Wiech tɛ sukuli pɩɣa nɛ ɛkpɛlɛkɩ piyaanoo, tʊzʊʊ yaa cɔlɩyɛ nɛ mabɩtʊ lɔŋ.

Robert Schumann - Fantasie - Sempre Fantasticamente ed Appassionatamente

Paskaa alɩwaatʊ pɩnaɣ 1829, ɛkpaɣ lɩmaɣza se ɛsɩɣ ɛ-tʊma Heidelberg tɛtʊ taa ɛmalɩna peeɖe ɛjaɖɛ ɛsakuliye nɛ ehiɣ ɛcɔlɩ ɛ-sukuli nɔmɔʊ taa ɖɔnɛ. Kɛlɛ ɛcaŋ ɛkpaɣ lɩmaɣza nɛ ɛɖɛ nɔmɔʊ kɩyɛɛna nɛ salaŋ fenasɩ taa kɛ nɔmɔʊ Suwiisi ɛjaɖɛ taa nɛ Itaalii ɛjaɖɛ ɖenɖe kaakɛ kɩjɛyʊʊ ɖiwoɖe Caama loŋ sɩnɖa yɔ.