Krɛsɩ kɩbɩnʊʊ kʊnʊŋ

Pɩlɩɩna Wikipediya

Krɛkɩ kɩbɩnʊʊ caanaʊ tɔm kɛna Krɛsɩ kʊnʊŋ ŋgʊ kɩɩwɛ kpaɖʊ naakʊ nɛ ntalɩ kpaɖʊ naanza pʊcɔ palʊlɩ Yeesu-Chrɩtʊ.

Kiɖe tɛɛ lɛ, yɔɔdasɩɩ kɔɖɔ sakɩyɛ, nɛ pekpeelɩ-sɩ lona naanza. Arcadochypriote nɛ Wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa (Occidental) nɛ éolien nɛ ionien-attikii waa. Krɛsɩ kʊnʊŋ yɔɔdaɣ fɛyɩna tɔbʊʊ nɩʊ sɔsɔʊ nakʊyʊ pacaɣ se pɔyɔɔdʊʊ-kʊ lɛ pɩkɩtɩ nɛ wɛ ageeda taa kʊnʊmɩŋ kɩbɩŋ yɔɔ. Tɔm kɛdʊ taa lɛ, Krɛsɩ kɩbɩnɩʊ lɩzɩʊ Attikii, kʊnʊŋ ŋgʊ ionien-attikii mba yɔɔdʊʊ yɔɔ, kɩkɛ Atɛɛnɩ kɩbɩnɩʊ kʊŋʊŋ.

Kɩkɛ kʊnʊŋ ŋgʊ kɩ-taa pamana sakɩyɛ krɛsɩ yɔɔlɩɩ masɩ. Helllénistikii alʊwaatʊ taa nɛ Hellénofɔnɩ ɛyaa tɛ ɖama siduu yele nɛ koinè pɩsɩ ɖama tɛ kʊnʊŋ. Koinɛ ŋgʊ kɩlɩna yɔɔdasɩ sakɩyɛ taa, ionien-attikii agbela taa nɛ kɩcaɣ nɛ kʊkʊʊ woɖe yɔ woɖe yɔ kʊnʊŋ lɛɛŋ tɛ labɩnaʊ. Kʊnʊŋ ŋgʊ kɩbɩsɩ canaʊ lingua franca, nɛ kɩnɛ Latɛnɩ pe-heluu ɖama.

Koinè pɩsɩ pʊwayi kewiyaɣ kʊnʊŋ wɩsɩ ɖʊɖʊyɛ Romanɩ awiyaa caa kewiyaɣ ɛjaɖɛ nɛ pʊcɔ kɩ-huu nɛ kɩyele se Krɛsɩ sɔnɔ ŋgʊ ɛwɛ. Ɖɔɖɔ ɛzɩ ƐndɩErɔpʊ kʊnʊmɩŋ kɩbɩŋ lɛɛŋ yɔɔ, Krɛsɩ tɔmpe pɩsɩʊ kʊya ɛsɔtaa.