Palɛstiinii

Pɩlɩɩna Wikipediya

Palɛstiinii kɛna hɩɖɛ nɖɩ paaya-ɖɩ ɖooo Hérodote aliwaatʊ taa nɛ pɩlɩɩna tɛtʊ ndʊ tɩwɛ Prɔsɩ Oriyaŋ cɔlɔ yɔ. Tɛtʊ tʊnɛ tɩwɛna teŋgu ŋgʊ payaɣ-kʊ se Mediteraanee yɔ nɛ kañɩmbʊsaɣ ŋga kɛwɛna Yɔɔrɩdaŋ nɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa; piyele nɛ hayʊ kiŋ lɛ, Sinayii tɛtʊ wɛna. Hɩɖɛ ɖɩnɛ weyi payawaɣ-ɩ se Hadr ien yɔ, ɛnʊ cɛlɩna-ɖɩ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ se ɛɖʊ kʊñɔŋ kɛ Yuuɖaa mba pɛtɛ wɛtʊ yɔɔ.

Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-kamasɩ nɛ ajɛya lɛɛna pɩtatʊ kpayɩ kpayɩ. Tɛtʊ tʊnɛ tɩwɛna Kalilee egeetiye, Samarii nɛ Yuudee ageeta hɔɔlɩŋ taa. Hayʊ kiŋ lɛ, tɛtʊ tʊnɛ nɛ ndʊ tɩzɩ ɖama nɛ kamaɣ yɔ ndʊ lɛ Fenesii nɛ liibaŋ pʊʊ piyele hadɛ kiŋ lɛ, Filistii nɛ Idumee tɛtʊ wɛna. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩwɛna Yɔrdaŋ nɛ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa. Sɔnɔ taa yee pɔyɔɔdʊʊ Palɛstiinii tɛtʊ tɔm kɔyɔ, pɔyɔɔdʊʊ Israyɛlɩ tɔm, Palɛstiinii tɛtʊ ndʊ tɩ-taa ɛyaa wɛɛ ɖɔɖɔ yɔ pʊ-tɔm, Kaazaa hɔɔlʊʊ nakʊyʊ, nabʊyʊ taa lɛZɔɔrdaanii ɖoli ɖɔɖɔ, Liibaŋ nɛ hadɛ kiŋ nɛ Koolaŋ pʊʊ.

Ɖooo lɛ tɛtʊ tʊnɛ ndʊ pɛkɛdaɣna Kaanaɣ tɛtʊ, ɖenɖe pɛkɛdaɣ se Yesu Krɩstʊ paaza ɛ-kacalaɣ hama lakasɩ labʊ nesi ɖɔkʊʊ ɖɛɖe yɔ, nɛ Israyɛlɩ tɛtʊ ɖɔɖɔ nɛ tɩwɛ Siirii hɔɔlʊʊ taa. Tɛtʊ tʊnɛ tɩkɛna krɩstʊ mba nɛ malɩŋ mba kɛ pɛ-tɛtʊ kiɖeɖɛtʊ.

Ɖooo pɩnaɣ 1920 taa Ajɛya kpeekpe ŋgbɛyɛ nɖɩ payaɣ-ɖɩ se SDN yɔ ɖɩɩkala ɛyaa lɛ, ɖɩɩna ɛyuaa 700 000 nɛ pa-taa lɛ Yuuɖaa mba kpɛnda ɛyaa 76 000. Pʊkɔma pɩnaɣ 1947 lɛ ŋgbɛyɛ nɖɩ payaɣ-ɖɩ se UNESCO yɔ, ɖɩtasɩ ɛyaa kalʊʊtɛtʊ ndʊ tɩ-taa nɛ pana malɩŋ ɛzɩ 1 200 000 yɔ nɛ Yuuɖaa mba ɛzɩ 600 000 yɔ.

Tɛtʊ tʊnɛ ndʊ Yuuɖaa mba kɛdɩɣ se Ɛsɔ ɖʊ tamaɣ se ɛkaɣ-wɛ tʊ cɛlʊʊ; nɛ tɩkɛna krɩstʊ mba tɛtʊ kiɖeɖetu nɛ peeɖe ɖɔɖɔ kɛŋna malɩŋ tɛtʊ kiɖeɖetu, peeɖe ciŋgili ŋgʊ payaɣ-kʊ se Al Aksaa yɔ kɩwɛ. Peeɖe pakɩlʊ ɛsɔ kʊɖʊm sɛʊ: Yuuɖaa mba, krɩstʊ mba nɛ malɩŋ aŋgba wɛɛ. Tɛtʊ tʊnɛ tɩ-taa panaɣ lona kiɖeɖena sɔsɔna ɛzɩ: Yeruzalɛm, Hebrɔɔ, Pɛtɩlɩhɛm, Safɛɛdɩ, Yerikoo, Hayifa, Karmɛlɩ pʊʊ, Akrɩ, Tiberalɩ kujomuu nɛ lona kiɖeɖena sɔsɔna lɛɛna ɖɔɖɔ.