Ositraalii

Pɩlɩɩna Wikipediya
Ositraalii
Australie
Map of Australia hu.png
Ositraalii tɛlɛŋa
Flag of Australia (1903-1908).svg
Ositraalii Kɩɖaʋ kɩdɛɛka
Coat of Arms of Australia 1908.svg
Ositraalii Ɛjaɖɛ tɛ tampaɣ
Tʋmɩyɛ taa kʋnʋmɩŋ: .
Tɛtʋ sɔsɔtʋ: .
Ɛjadɛ kɛ mbʋ yɔ: Constitutional monarchy
Ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ: Abiɖe Elizabeth II
Governor-General Sir Peter Cosgrove
Prime Minister Malcolm Turnbull
Ɛjaɖɛ walanzɩ: 7,692,024 km²
Samaɣ ñʋʋ: 24,113,300 (2013)
Tɛtʋ hɔɔlʋʋ samaɣ ñʋʋ: 2.8 km²
Internet nimaɣ: .

Ositraalii ɛjaɖɛ wɛ Oseyaanii keteŋa taa nɛ nɖɩ kɛna ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩkɩla walɩɣ peeɖe yɔ. Ositraalii kɛna tɛtʊ ndʊ lɩm cɔ-tʊ ko nɛ pɩta yɔ; nɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖi-taa ɖɔɖɔ lɛ, lɩm ɖɔna tɛtʊ ñabɩ ñabɩ ndʊ ndʊ yebu yɔ, tɩ-taa kɔyɔ: Tasimaanii, Lɩŋamʊʊ nŋgʊ kɩwɛna wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa yɔ, Pasifiki teŋguƐɛndɩ. Ajɛya wena acɔ-ɖɩ nɛ ataa yɔ, a-taa kɔyɔ: hayʊ kɩŋ lɛ, Ɛndonezii, TimɔɔrɩPapʊwaasi-Kiinee kɩfalʊʊ. Wɩsɩ ɖɩlɩyɛ nɛ hayʊ lɛ, îles Salomon, VanuatuKaledoonii kɩfalʋʋ; wɩsɩ ɖɩlɩyɛ nɛ hadɛ kɩŋ lɛ, Seelandɩ-Kɩfalʊʊ piyele nɛ îles Kerguelen (TAAF), Heard nɛ McDonald tɛtʊ ñɛwɛna wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa.

Ɛyaa paaziɣ Ositraalii tɛtʊ taa caɣʊ yɔ, pɩlakɩ pɩnzɩ ɛzɩ kutokiŋ 50 000 kɔyɔ nɛ mba pakɩlɩɣ wobo peede ɛsɩyɛ egbena yɔ, pa-taa kɔyɔ: kpakpasɩ kpaya nɛ Néerlandi lɩm yaya. Dooo pɩnzɩ XVII taa kɛ Eerɔpʋ yɛlɩya nɛ tadɩyɛ laɖaa katɛma nɑʊ se Ositraalii tɛtʊ wɛɛ ɛlɛ, pɩnzɩ 1770 taa kɛ Kewiyaɣ Kɩkpɛndaɣ taa ñɩma nɛ pɩkɩlɩna kɔlaɣ fenaɣ kɩyakʊ 26 pɩnaɣ 1788 kɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ Nouvelle-Galles kaɣ ñɔʊ camɩyɛ kaɣlaa. Efemiye nɖɩ kɛ Ositraalii ɛjaɖɛ taa ɛyaa tɔkɩ pa-tɩ yɔɔ wɛʊ tɛ kazandʊ. Kɔlaɣ fenaɣ kacalaɣ efemiye wiye pɩnaɣ 1901 kɛ ajɛya cikpena looɖo nayɛ ñɔñɔ peeɖe nɛ akpaɣ hɩɖɛ se Commonwealth d'Australie.

Ositraalii taa mba ñyɔɔdɩɣ anglisi tɔm nɛ pe-lidiya kɔyɔ Ositraalii dollar. Peeɖe tɛtʊ sosɔtʊ kɔyɔ, Kambeera nɛ tɛtʊ tʊnɛ tɩwɛ Ositraalii hɛkʊ taa ɖeyi ɖeyi. Pɩnaɣ 2013 lɛ, peeɖe samɣ wɛ ɛzɩ miliyɔɔnaa 23 yɔ nɛ ɛyaa panɛ pɔɖɔ kpem kɛ Sydney, Melbourne, Brisbane, PerthAdelaide hɔɔlɩŋ taa. Tɔsʊʊ hʊʊ nɛ ɛsɩnda wobu nʊmɔʊ taa lɛ, Ositraalii kɛ hiu nɛ naalɛ tʊ keteŋa kpeekpe taa kɛ pɩnaɣ 2012 taa nɛ pɛ-tɛ PIB talɩ ɛzɩ milliard waa 1542 mbʊ yɔ. Ɖooo pɩnaɣ 2000 taa kɛ keteŋa kpeekpe ŋgbɛɛ kɩkpɛndɩɣ tɔsʊʊ hʊʊʊ nɖɩ payaɣ se PNUD yɔ, ɖɩsɩ Ositraalii ɛzɩ keteŋa kpeekpe ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩtɩŋʊ Nɔɔrɩvɛɛzɩ wayɩ kɛ tɔsʊʊ hʊʊ nɛ ɛsɩnda wobʊ nʊmɔʊ taa yɔ.