Max Planck

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Palʊla-ɩ Max Karl Ernest Ludwig Planck ɖomaɣ fenaɣ kɩyakʊ 23 pɩnaɣ 1858 Kiel, Schleswig awiyaa ɖɩɣa taa (ɖenɖe pɩsa ɖeɖe nɛ sɔnɔ Caama yɔ). Ɛyʊ ɛsɩ aloma fenaɣ kɩyakʊ 4 pɩnaɣ 1947 Göttingen, Caama alɩwaatʊ ndʊ pataŋa ɛgbaatɩna liɖe yɔ. Ɛɛkɛ tomnasi ɖɔnɛ kpɛlɛkʊʊ tʊmɩyɛ laɖʊ Caama ɛjaɖɛ taa. Ɛyʊ ɛnɛ yɔ ɛmʊ pɩlɩna ɛ-tʊmɩyɛ ɖɩnɛ ɖɩ-yɔɔ lɛ, ɛmʊ Nobel liidiye kɩhɛyʊ pɩnaɣ 1918 pɩtɩŋa ɛ-lɩmaɣza quanta hɔɔlʊʊ taa.

Max Planck, palʊlɩ-ɩ ɖomaɣ fenaɣ kɩyakʊ 23 pɩnaɣ 1858 Kiel tɛtʊ taa Schleswig awiyaa ɖɩɣa taa, e-liɖe taa ɛyaa kaaɖɔ piŋ nɛ pɛwɛɛ ñɩm. Ɛ-cɔzɔnaa kɩbɩma nɛ ɛ-cɔzɔna ɛ-caa naa ñɩma kaakɛ Ɛsɔ tɔm wɩlɩyaa, ɛ-caa maɣmaɣ kaakɛ paɣtʊ wɩlɩyʊ (halɩ ɛdʊ nesi Caama paɣtʊ takayaɣ tɔm ɖɩmayɛ), ŋgʊ e-ɖoo kaakɛ Pasɩtɔɣɔ waa ɖɩɣa taa ɛyʊ. Max Planck laba sukuli hɛkʊ taa hɔɔlʊʊ kajalaɣ ŋgʊ Munich ɖenɖe ɛ-caa wɩlaɣ sukuli yɔ.

Ɛpʊtʊʊ ɛ-taa se ɛsɩŋ se ɛcɛlɛ ɛ-tɩ lɛɣtʊ tʊmɩyɛ naa yaa ɛcɛlɛ ɛ-tɩ miiziki. Pʊkɔma pɩnaɣ 1874 ɛpazɩ tɩlɩyɛ sukuli labʊ nɛ tomnasi ɖɔnɛ kpɛlɛkʊʊ kɛ sukuli kɩtɛzɩɣ taa. Ɛmʊ ɛ-tɛ BAC 1 ɛlɛ ɛɛwɛna pɩnzɩ 17 nɛ pɩnzɩ natozo wayi lɛ, ɛtɛzɩ e-sukuli tʊmɩyɛ Perɩlɛɛ ɛ-nɛ Hermann von Helmholtz nɛ Gustav Kirchhoff mba paakɛ ɛwɩlɩyaa yɔ.

Ɛ-nɛ Walther Nernst, Planck ñɔɔzɩ kamɩŋ fenaɣ pɩnaɣ 1911 Bruxelles kajalaɣ ketizaɣ sɔsɔ Solvay, ketizaɣ ŋga kekpeli ñʊŋ tɩna mba paakɛ tomnasi ɖɔnɛ tʊmɩyɛ tɩnaa alɩwaatʊ ndʊ tɩ-taa. Marie Curie maɣmaɣ kaawoba-kɛ ɖɔɖɔ. Wɛɛ kʊyʊma a-na a-taa, ɛha siɣye nɛ Ernest Mach cɔɔlɩ tʊmɩyɛ. Ɛmʊ ɛ-tɛ hɛzʊʊ takayaɣ pɩnaɣ 1927 ɛlɛ ɛtasɩ wɩlɩɣ pʊwayɩ. Pɩnaɣ ŋga ɛmʊ Lorentz ñɩɣlɩm pɔya, liidiye nɖɩ tɔmɩŋ lɩzɩyaa lɛɣtʊ yɔɔ niye mʊya mba pɛkɛ Peyibaa ɛyaa yɔ cɛlɩ naa ɖɩ.

Ɛkpaɣ halʊ Marie Merck (pɩnaɣ 1861 ŋtalɩ 1909), 1887 alɩwaatʊ taa ɛpɩsɩ baaba pʊtɔbʊʊ se ɖɩɣa cɛjɛ pɩnaɣ 1888. Mbʊ lɛ, ewolo ɛwɛɛ Gruewald, Perɩlɛɛ egeetiye naɖɩyɛ taa. Ɛlʊlɩ pɩya naanza, patɩŋɛ pasɩ pʊcɔ ɛnʊ sɩ. Natozo sɩba alɩwaatʊ ndʊ palakaɣ kedeŋga kpeekpe you kajalaɣ ŋgʊ yɔ. Ɛ-pɩɣa kajalaɣ ŋga Karl sɩba Verdun nɔnɔɔ taa pɩnaɣ 1916 nɛ ɖomaa naalɛ pɩnaɣ 1917 ŋtalɩ 1919. Erwin ɛ-pɩɣa tɩnʊʊ ñɩnʊ pakpa-ɩ pɔttɔ-ɩ salaka Fransɩɩ ɛjaɖɛ.

Pɩɣa kanɛ yɔ ŋga caɣna ka-caa cɔlɔ kpam wɛɛ hɛkʊ nɛ hɛkʊ ñɩna taa nɛ ɛmʊ tʊma sɔsɔna ɛ-caa cɔlɔ kɛ Weimar ɛjaɖɛ taa. Pakpa-ɩ pɩnaɣ 1944 se ɛñɩnaɣ kʊʊ Hitler pɩlɩna nɔɔ kʊyʊmaɣ ŋga palaba hasɩyaɖɛ kɩyakʊ 20 pɩnaɣ 1944. Pakpa Erwin nɛ pakʊ-ɩ lɛlaɣ fenaɣ taa pɩnaɣ 1945. Ɛ-halʊ sɩ pɩnaɣ 1909 nɛ ɛɖanɩɣ kpaʊ Marga von Hößlin (pɩnaɣ 1882 ŋtalɩ 1948 alɩwaatʊ taa).