Kedeŋa kpeekpe tɔm hʋʋ kʋjɔŋ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Kedeŋa kpeekpe wɛna tɔm hʋʋ kʋjɔŋ sɔsɔʋ nakʋyʋ. Tɔm hʋʋ kʋjɔŋ sɔsɔʋ ŋgʋ, kʋ-tʋmɩyɛ kɔyɔ se, kʋyʋʋ ɛyaa mba pakʋʋ ɛyaa sakɩyɛ ɛzɩ kelima kɩsɩkʋ yɔ nɛ mba pɔkɔŋna kedeŋa kigiluu yɔ nɛ mba pañazɩɣ lɛlaa nɛ ahola nɛ kɩmakʋ nɛ mba potuluu yoŋ kedeŋa kpeekpe yɔɔ yɔ, pɔ-tɔm.

Kedeŋa kpeekpe tɔm hʋʋ kʋjɔŋ maʋ nʋmɔʋ taa palaba Room tɛtʋ taa kedeŋa kpeekpe kedizaɣ sɔsaɣ nakɛyɛ. Room kɛ Itaalii ɛjaɖɛ tɛtʋ sɔsɔtʋ. Palaba kedizaɣ ŋ́ga, kpaɣ mɩsɩkʋm fenaɣ kɩyakʋ hiu nɛ kagbaanzɩ (15) nɛ puwolo pɩsɩɩna hasɩyaɖɛ fenaɣ kɩyakʋ hiu nɛ lʋbɛ (17) ñɩŋʋ wiye, pɩnaɣ 1998 taa.

Kedizaɣ sɔsaɣ ŋga palaba nɛ pañɩɣ nesi nɛ pɩha waɖɛ nɛ kedeŋa kpeekpe tɔm hʋʋ kʋjɔŋ ŋgʋ kɩñɔ. Ɛlɛ, kʋ-tʋma paɣzɩ ɖeyi ɖeyi hasɩyaɖɛ fenaɣ kajalaɣ kɩyakʋ ñɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 2002 ñɩŋa taa. Ajɛya nɩɩnʋwa nɛ hiu (60) calɩna tisuu nɛ añɩɣ nesi se kedeŋa kpeekpe tɔm hʋʋ kʋjɔŋ ɛwɛɛ nɛ pɩla se patʋlɩ kʋjɔŋ ŋgʋ kɩ-nɔnɔsɩ.

Patʋlɩ kedeŋa kpeekpe tɔm hʋʋ kʋjɔŋ, puwiye ńɖɩ, ɛlɛ, kɩfɛyɩna ɖoŋ se kʋhʋʋ ɛzaɣtʋ ndʋ ɛyaa laba kedeŋa yɔɔ nɛ pɩɖɛɛ yɔ, tɩ-tɔm. Ɛlɛ, kpaɣna puwiye nɖɩ patʋlɩ kɩ-nɔnɔsɩ nɛ pɩɖɛɛna ɛsɩndaa yɔ tɔm kɩpɩzɩɣ kʋhʋʋ.

Kedeŋa kpeekpe tɔm hʋʋ kʋjɔŋ tʋma ñʋʋ wɛ Peyibaa ɛjaɖɛ tɛtʋ sɔsɔtʋ taa. Peyibaa ɛjaɖɛ tɛtʋ sɔsɔtʋ payaɣ se La Haye. Ɛlɛ, papɩzɩɣ pahʋʋ sɩm yaa kigiluu sɔsɔʋ nakʋyʋ tɔm paa tɛtʋ sɔsɔtʋ ndʋ tɩ-taa.

Ajɛya 193 wɛna ONU ŋgbɛyɛ taa. Lakɩŋ fenaɣ kɩyakʋ naanza ñɩŋʋ wiye, pɩnaɣ 2016 taa ONU ŋgbɛyɛ taa ajɛya 124 tisaa nɛ añɩŋ nesi se kedeŋa kpeekpe tɔm hʋʋ ŋgbɛyɛ ɛwɛɛna ɖoŋ tɩŋa ajɛya kpeekpe yɔɔ. Ɛlɛ, ajɛya naayɛ ñekisaa nɛ atañɩɣ nesi. Ajɛya ana, a-taa naayɛ yɔ : RuusiiEtaazuuniiSiiniƐɛndɩ. Ajɛya ana, a-taa lɛ, Siini nɛ Ɛɛndɩ pakʋyʋʋ kedeŋa kpeekpe tɔm hʋʋ kʋjɔŋ paɣtʋ yɔɔ.