Kɩzɩkʊ kɩkpɛdʊʊ (Peste noire)

Pɩlɩɩna Wikipediya

Kɩzɩkʊ kɩkpɛdʊʊ kɛ kedeŋga kpeekpe kʊdɔŋ ŋgʊ kɩlɩna kalɩmʊlaɣ tomiye kʊdɔŋ cɔlɔ yɔ. Kɩ-tɛ nɛ Yersinia pestis ŋñɩɩ kʊdɔŋ cɩkaɣ cɔlɔ. Kʊdɔŋ ŋgʊ kutukina Erɔpʊ ɛjaɖɛ taa ɛyaa pɩnzɩɣ 1347 nɛ 1352 pɛ-hɛkʊ alɩwaatʊ taa. Kɩ-tɛkɛ kajalaɣ yaa nabʊlɛ kʊdɔŋ kɩɖɛɖɛʊ ŋgʊ ɛzɩ kʊdɔmɩŋ lɛɛŋ yɔ, ɛlɛ, kiyeke koŋ kɩkpana hɩɖɛ ndɩ. Ɛlɛ ɖɩcɔna nɛ ɖɩnaɣ yɔ kɩkɛ kajalaɣ kʊdɔŋ kɩɖɛɖɛʊ ŋgʊ tɔm kɛɖʊʊ taa, kʊdɔŋ ŋgʊ canaʊ saawɩla tɔm mayaa pɩzaɣ nɛ patɩlɩɣ camɩyɛ yɔ.

Ɖɩcɔna nɛ ɖɩnaɣ yɔ Erɔpʊ ɛjaɖɛ taa lɛ ɛyaa mɩnʊʊ yɔ lɛ ɛyaa miiliyɔɔ naa nɛɛlɛ nɛ kɩgbanzɩ sɩkaɣna kʊɖɔŋ ŋgʊ kɛ pɩnzɩɣ kɩgbanzɩ taa. Kʊdɔŋ kɩɖɛɖɛʊ ŋgʊ kɩpaza kʊkɔna tɩlasɩ sakɩyɛ Erɔpʊ samaɣ ɛsakuliye nɔmɔʊ taa kɛ kajalaɣ wɛtʊ ndʊ tɩ-taa. Kudɔŋ ŋgʊ kʊkɔɔ kɩtasɩ lɩɣ ɖoŋ ɖoŋ ajɛyɛɛ wena pʊtʊkɩna yɔ a-taa pɩnzɩɣ 1348 nɛ 1355 alɩwaatʊ taa Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa nɛ Ɛnglɩsɩ ɛjaɖɛ taa kɛ pɩnzɩɣ 1360 nɛ 1369 alɩwaatʊ taa keeke.

Hɛkʊ Alɩwaatʊ sɩma kʊdɔmɩŋ kɩɖɛɖɛŋ sakɩyɛ pʊtɔbʊʊ se alɩwaatʊ ndʊ tɩ-taa kʊdɔŋ lɩɣ sakɩyɛ. Mbʊ lɛ, Justinien kɩzɩkʊ hazɩɣ Wɩsɩ Ɖɩlɩyɛ ɛjaɖɛ pajamɔyɔɔ kpaɣɖʊ loɖo alɩwaatʊ. Kʊdɔŋ kɩtɩna se ɛyaa kɩɩɖɔʊ Erɔpʊ ɛjaɖɛ taa Hayɩ Hɛkʊ Alɩwaatʊ taa. Kʊdɔmɩŋ lɛɛŋ weyi ɛwɛ ɖoŋ yaa ɛmaɣna nɛ ɛwɛ lonaa kʊyʊma taa yɔ paɣzɩ lɩɣ yem yem nɛ ɛtɔyʊʊ. Kʊdɔmɩŋ ɛ-tɩŋga mbʊ yɔ ɛlɩna tɔɔnasɩ kɩɩtalʊʊ ɛyʊ tomnaɣ taa cɔlɔ nɛ pɩhaɣ ɛjandʊ ɛyʊ tomnaɣ.

Kalɩmʊlaɣ tomiye kʊdɔŋ cɛyaɣ siŋ Azii hɛkʊ ɛjaɖɛ taa, ɛlɛ pʊwɛ ɛzɩ Mongolɩ nɛ Siini ɛyaa hɛkʊ taa you kaatɩna kʊdɔŋ ŋgʊ kɩ-tɛ lɩɣ. Kɩlɩɣ ɖɔɖɔ pɩnaɣ 1334 alɩwaatʊ taa Siini kewiyaɣ ajɛyɛ cikpena taa ɛzɩ Hubei nɛ kɩwalɩ nɛ kɩtalɩ ajɛyaa wenaa añɔtɩna yɔ a-taa Jiangxi nɛ Shanxi nɛ Hunan nɛ Guangdong nɛ Guangxi nɛ Henan nɛ Suiyuan nɛ ɛjaɖɛ kɩpɩnɖɛ ndɩ ɖɩ-yɔɔ kaawɛ tɔm kɛ Mongolɩ ɛyaa nɛ Siini ɛyaa pɛ-hɛkʊ taa yɔ.

Kpaɣ nɛ mbʊ tuda kɩzɩkʊ ŋgʊ kɩwalɩ Erɔpʊ tɩŋga taa ɖooo haɖɛ nɛ hayʊ nɛ lonaa wenaa a-taa kɩpɩzɩɣ se kɩsʊʊ yɔ. Ɛyaa taafɛyɩnaa tomnasɩ taa kaɖɩnayʊ yaa kɔyɛ ndɩ palʊbɩna kʊdɔŋ ŋgʊ yɔ. Kʊdɔmɩŋ sakɩyɛ tɛma camʊʊ ɛyʊ tomnaɣ pɩtɩŋna ñɔɔsɩ yɔ nɛ niikaɣ kadadayaɣ wɛtʊ ndʊ tɩɩwɛ kpaɣɖʊ 13 alɩwaatʊ taa nɛ kɩ-tɛ yoŋ yɔ.

Mbʊ pɩkpaɣna nɛ pɩtalɩ malɩŋ ajɛyɛ nɛ mʊzʊŋ tɛtʊ kɩkpaɖɩtʊ ageetaa pɩnaɣ 1345 nɛ 1350 alɩwaatʊ taa. kɩkpaɣ nɛ ɖooo Hayi Egipiti nɛ pɩtalɩ Alexandrie nɛ Caire ageetaa pɩnaɣ 1348 aloma fenaɣ taa. Kɩtalɩ ɖɔɖɔ Palestine ɛjaɖɛ nɛ ɖɛfɛyɛ ɖɛfɛyɛ Acre, Sidon, Beyrouth, Tripoli nɛ Damas kɛ mɩsɩkʊm fenaɣ taa. Kʊdɔŋ ŋgʊ kilesa ɛyaa sakɩyɛ weziŋ ajɛyaa a-naa a-taa.