Fransɩyɔm

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Fransɩyɔm, alɩwaatʊ natʊyʊ taa lɛ, paasɩma-ɩ hɩɖɛ ɖɩnɛyɔ se eka-sɛzɩyɔm nɛ akɩtɩnɩyɔm K, ɛkɛ kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ tɛ pʊtʊ weyi ɛ-ñʊʊ mayaɣ kɔyɔ 87 nɛ yʊsaɣ ñɩŋa yɔ Fr. Ɛkɛ ñɩɣlɩm wonuu ŋgʊ kɩwɛna pʊzʊʊ ɖoŋ yɔ nɛ ɛtɔʊʊ cɛnzɩ yɔ. Marguerite Perey yana-ɩ hɩɖɛ nɖɩ pɩlɩna Fransɩɩ ɛjaɖɛ hɩɖɛ ɖʊʊ yɔ.

Kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ kpata taa lɛ ɛkɛ pʊtʊ naalɛ weyi ɛwɛ kɩlɩ kɛtɛɖaɣ yɔ kɛ pʊtʊnaa hiŋ nakʊ nɛ naalɛ mba pɛwɛ kpata ŋgʊ kɩ-taa yɔ astatɩ wayi. Ɛwɛɛ kpaagbaa ŋñɩɩ yem kɩɖam waa hiŋ niitozo mbʊ yɔ tɛtʊ pɔɔɖɛ taa. Ɛtɔtɔyɩ mbʊ pʊyɔɔ yɔ eeleɖiɣ, pɔyɔkʊʊ akɩtɩnɩyɔ pʊcɔ pana-ɩ. Astatɩ pɩza ɖɔɖɔ se kɩlɩna ʊranɩyɔm taa yaa tɔrɩyɔm taa.

Pana fransɩyɔm pɩnaɣ 1939 Curie sukuli taa Paarii tɛtʊ taa pɩtɩŋna Marguerite Perey, alɩwaatʊ nʊ ɛñalaɣa lantanɩ ŋgʊ kɩ-taa kaawɛ akɩtɩnɩyɔm. Kpaɣ pɩnzɩ 1870 alɩwaatʊ taa, kpɛlɩ kpɛlɛkɩyaa ŋgbɛyɛɛ maɣzɩ nɛ pɔtɔŋ se ɖʊʊyʊ pʊtʊ nɔyʊ tɛɖɩɣ nɛ ɛ-ñʊʊ mayaɣ kɔyɔ 87, sɛzɩyɔm tɛɛ kɛ pʊtʊnaa pɩlɩyɛ taa. Paasɩma-ɩ nɛ hɩɖɛ ɖɩnɛ yɔ eka-sɛzɩyɔm.

Pɩnaɣ 1930 alɩwaaatʊ taa wɩlɩyʊ Fred Allison, Alabama tɩlɩyɛ sukuli taa yɔɔda pʊtʊ 87 natʊ tɔm. Allison yɔɔdɩ se payaa pʊtʊ ɛnʊ virginium, ɛ-ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa palʊla-ɩ yɔ hɩɖɛ kɛlɛ, nɛ ɛtɔŋ se ɛ-tɛ yʊsaɣ masɩ kɔyɔ Vi nɛ Vm. Mbʊ lɛ, pɩnaɣ 1934, wɩlɩyʊ MacPherson, Californe Berkeley sukuli kɩtɛzʋʋ taa, tɔŋ se pʊtʊ ɛnʊ ɛ-tɔm kɛ cɛtɩm tɔm.