David Livingstone

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche
David Livingstone by Thomas Annan

Palʊla David Livingstone kɛ lakɩŋ fenaɣ kɩyakʊ 19 pɩnaɣ 1813 kɛ Platiri tɛtʊ taa, Ekɔsɩ ɛjaɖɛ taa nɛ ɛsɩ agoza fenaɣ kacalaɣ wiye pɩnaɣ 1873 kɛ Sambii ɛjaɖɛ traa ɛɛwɛna pɩnzɩ 60. David Livingstone kɛna Ekɔsɩ ɛjaɖɛ taa tʊ. Ɛ-tʊma ɖɔɔ: ɛkɛ ɖakʊta, ɛkɛ ɖɔɖɔ protɛstaŋ ɛsɔtɔm sʊsʊyʊ ajɛya lɛɛna taa ɛkɛ ɖɔɖɔ ajɛya lɛɛna feŋgiyu yaa takɩyʊ woɖu.

Ɛ-tʊma ana a-taa ɛsɩna Pritaniki kewiyaɣ nɛ kɛɖɛɛna ɛsɩntaa ɛcɛyɩ ɛtɩ nɛ Afrika nɛ hadɛ kɩŋ hɔɔlʊʊ taa ɛsɔtɔm tɔyɩ, ɛlʊ ɖɔɖɔ nɛ peeɖe ɛyaa sakɩyɛ lɩɩ yomiye taa.

Ɛɛwɛ mba pefeŋaɣ Afrika keteŋa kpem yɔ nɛ ɛcɛba Afrika ajɛya kɛ fotonaa. Mbʊ sɩŋna tuuɖe ajɛya nɛ papɩzɩ pɛtɛyɩ Afrika ajɛya ɖama yem faaa. Ɛnʊ kɛŋna tuuɖe taa kacalaɣ-tʊ weyi Sambɛɛzɩ pɔɔ sɔsɔɣa yɔ nɛ ɛɛcɛla ɛ-tɩ nɛ ɛñɩnɩɣ se ɛna ɖenɖe pɔɔ ŋga payaɣ se Niili yɔ kalɩna yɔ.

David Linvingstone kaakɛna Pritaniki kewiyaɣ taa sɔdɩŋ sɔsɔŋ kɛ abiɖe nɖɩ payaɣ se Victoria yɔ ɛ-tɛ alɩwaatʊ taa (1837-1901). Ɛ-lɩmaɣza taa kaawɛ se ɛsɩna Afrika mba nɛ paawaa Pritaniki kewiyaɣ ñɩm yɔɔ; mbʊ yebina nɛ ɛkɛ mba paacɛyɩ pa-tɩ se pakpaciyɩ Afrika keteŋa yɔ.