Niili Pɔɔ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche
Carte du Nil

Niili kɛ Afrika lɩm pɔɔ sɔsɔ. Kaɖalakɩŋ maɣna ɛzɩ kilomɛta waa 6700, kɛnɛ Amazonii Pɔɔ ŋga kakɩlɩɣ ɖalɩɣ kedeŋga tɩŋga yɔ yɔ. Kalɩna Niili kʊhʊlʊmʊ nɛ Niili yuulee pɔsɩ ɖɩkatɩyɛ taa. Niili kʊhʊlʊmʊ (Nahr-el-Abiad ) lɩna Fikitoriya Kujomuu taa (UgandaaKeniyaTanzani). Niili yuulee pɔɔ (Nahr-el-Azrak ) lɩna Tana kujomuu taa Etioyoopi ɛjaɖɛ taa.

Kɛ-pilinzi naalɛ kpɛndʊʊ ɖama Kaartum, Suudanɩ tɛtʊ sɔsɔtʊ nɔnɔ, Niili kpɛndʊʊ Mediteranee teŋgu taa nɛ pɩpɩsɩ handala fɛʊʊ Egipiti nɛ hayi kiŋ. Pagbaɣ kɩ-pɩlɩnzɩ nzɩ sɩ-naalɛ yɔ Niili pɔɔ tɛzʊʊ RuwandaaPurundi nɛ Tanzaani nɛ Uganda nɛ Etiyopi nɛ Sudaanɩ nɛ haɖɛ kiŋ nɛ Sudanɩ nɛ Egipiti ajɛyɛ. Kaɖalakɩŋ talɩ Keniya nɛ Koŋgo waɖɛ tɛ ŋgʊ ɛjaɖɛ nɛ Fikitoriya teŋguu nɛ Albert teŋguu ɖɔɖɔ kɛkɛ. Kɛ-tɛ fɛʊʊ kitibuu kɛ ɖɔɖɔ Eriitree ɛjaɖɛ pɩlɩna Tekezé pɔɔ kɩkpɛndaɣ yɔ.

Elephantine Island, Aswan

Niili pɔɔ kɛkɛ nɔmɔʊ ŋgʊ Egipiti ñɩma tɩŋga nɛ pɛyɛlɩɣ yɔ. Pɔɔ ŋga katɩna Egipiti tɛtʊ mʊzʊŋ nɛ mbʊ katɩna pɛ-tɛ ñɩm. Kaa-tɩna ɖoŋ sɩŋ Egipiti kɩpɩnʊʊ alɩwaatʊ taa kpaɣ ñim ñnʊʊ hɔɔlʊʊ taa nɛ samaɣ tɛ (piikɛ kɔjɔlɔ kpɛɛ tɛtʊ sɔsɔtʊ kɛwɛ) nɛ haɖaʊ tʊmɩyɛ pɩlɩna mʊzʊŋ weyi lɩm wadɩyɛ kɔŋgɔnaɣ yɔ nɛ Esɔ kɩlaʊ hɔɔlɩŋ taa payi mbʊ yɔ. Pɔɔ ŋga kajalɩɣ ɛyaa sakɩyɛ nɛ paha-kɛ samtʊ hɩɖɛ se Hâpy nɛ pamazɩ pa-ta se pa-kɔlɔma ɖoŋ yɔ yɔ pɔɔ wadɩ.

Sɔnɔ ɖa-kɩyakɩŋ alɩwaatʊ tʊnɛ tɩ-taa yɔ, pɩkpaɣ Niili pɔlʊʊ tɛtʊ lɩm nɛ pɩ-ɖanʊʊ pʊʊ tɛyʊʊ hayɩm naa taa pɩlɩna lɩm kɩkam pɔsɩ sɩ-nɛ sɩ-yɔ Ziftah nɛ Assiout nɛ Hammadi nɛ Esna pɩkɩlɩna lɩm kɩkam pɔsɩ sɔsɔsɩ sɩ-nɛ yɔ Assouan kɩpɩnʊʊ nɛ kɩkpaɖʊʊ ŋgʊ kɩ-tɛ matʊ pɩnzɩ 1970 kɛpɔza se pakʊsɩ Ɛsɔ sɛtʊ kuduyiŋ sakɩyɛ yɔ pada kɛlɛ Abou Simbel ñɩŋ weyi lɩm kpayɩ alɩwaatʊ ndʊ paɖɩkaɣ Nasser teŋgu lɩm yɔ.

Niili Pɔɔ, Luxor tɛtʋ taa

Niili lɩm kajataɣ fɛʊʊ walanzɩ maɣna kilomɛta waa 3254555 kpɛɛ ko pɩmakʊna 10 % kpam Afrika kedeŋga. Niili pɔsɩ sɔsɔsɩ naalɛ ɛzɩ yɔ Niili kʊhʊlʊmʊ ŋgʊ kɩwɛ tʊtʊ kijeɣa tɛ yɔ nɛ Niili yuulee ŋgʊ kɩlɩna Etiyopi yɔ. Paa pɩlɩŋga ŋga lɛ, kɛwɛ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ kpɛŋga yɔ kɛ Afrika wɩsɩ ɖɩlɩyɛ hɔɔlʊʊ taa. Atbara kɛ ɖɔɖɔ pɔɔ kɩkpɛnda Niili taa ɛlɛ kɔ-tɔm tɛcɛyɩ nɛ kegbeŋna tɛʊ alɩwaatʊ taa kɛnɛ nɛ kalazɩɣ wɩlʊʊ.