Bambeya Jazz

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche
Sekou Bembeya Diabaté

Bambeya Jazz kɛna Kiinee ɛjaɖɛ taa hendu teyaa ŋgbɛyɛ nɔɔ kʊɖʊmaɣ naɖɩyɛ nɛ paɖʊ nɔɔ kʊɖʊmaɣ agbeɣla ana pɩnaɣ 1961. Agbeɣla anɛ alɩ mandɩŋgɩ hendu teu kamaɣ fɛyɩ nɛ awɛɛ aɖɛʊ nɛ ɛsɩnda lɛ, pesidi kiitarɩ mabʊ nɛ Kuubaa ɛjaɖɛ taa salsa nɛ jaazi. Ŋgbɛyɛ ɖɩnɛ ɖɩñɔ ɖomaɣ fenaɣ kɩyakʊ 15 wiye pɩnaɣ kʊɖʊmaɣ ŋga ka-taa nɛ hɩɖɛ ɖɩnɛ lɩm pɔɔ ŋga payaɣ-kɛ se Peyila yɔ ka-hɩɖɛ. Kɩgaʊ ŋgbɛyɛ ɖɩnɛ ɖɩ-tɛ mʊsɩ tɩna mʊ soo mabʊ kacalaɣ nimiye ɖomaɣ fenaɣ taa pɩnaɣ 2011 kɛ Tamani d'Or tɛtʊ taa kɛ Pamakoo taa, Maalii ɛjaɖɛ taa.

Pɩɩkɛna hendu teu nɛ payɛ santaɖaʊ litoozo ŋgʊ nakʊyʊ. Kpaɣ nɛ ɖooo pɩnzɩ niiniwa (50) kɛ mbʊ yɔ, Afrika taa hendu teyaa nabɛyɛ tatasɩda samdʊ nimiye nɖɩ Mʊʊ. Ŋgbɛyɛ ɖɩnɛ ɖɩñaɣ pana nɛ ɖɩɖɔŋ Maalii ɛsɩnda wobu nɛ ɖɩ-ɛsa kuliye yɔɔ camyɛ. Alɩwaatʊ ndʊ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩmʊwaɣ ɖɩ-tɩ yɔɔ wɛʊ pɩnaɣ 1958 yɔ ɖɩ-ñʊʊtʊ sɔdʊ sɔsɔʊ, Sekou Touré, maba kobuka sɔsɔɣa ɖɔɖɔ mbʊ se paa-anɩ ɛwɛɛ ɛ-tɩ yɔɔ nɛ ɛɖɔkɩ ɛ-tɛ sɔnzɩ kpam yɔ.

Pɩnzɩ 1960 nɛ 1970 taa kɩgaʊ ŋgbɛyɛ ɖɩnɛ pɩnawaɣ-ɖɩ kamaɣ fɛyɩ. Pɩnaɣ 1966 kɛ ŋgbɛyɛ ɖɩnɛ ɖɩpɩsa Maalii ɛjaɖɛ kɩgaʊ ŋgʊ paa anɩ ɛsɩuma yɔ. Pɩnaɣ 1973 taa kigiliu nakʊyʊ sʊ ŋgbɛyɛ nɖɩ nɛ nikaɣ sʊʊ pa-taa paa anɩ. Kigiliu ŋgʊ lɛ se Pa-tabalʊ hendu teyu sɔsɔ Demba Camara siba kɛkpɛtɛsaɣ nakayɩ taa yɔ. Looɖiyɛ kɛ ɛlabɩna kɛkpɛtɛsaɣ ŋga. Pɩnaɣ 1990 taa kɛ Bembeya Jazz kɩgaʊ kʊnɛ kɩɖaɣna paɣzɩʊ