Araabʋ waa ŋgbɛyɛ

Pɩlɩɩna Wikipediya

Malɩŋ Ɛsɔ sɛtʋ ajɛyɛ naayɛ ɖʋ ŋgbɛyɛ naɖɩyɛ nɛ payaɣ-ɖɩ se « Araabʋ waa ŋgbɛyɛ » (Ligue arabe). Lakɩŋ fenaɣ kɩyakʋ nɛɛlɛ nɛ naalɛ (22) ñɩŋʋ wiye, pɩnaɣ 1945 taa malɩŋ ajɛya lʋbɛ (7) nɩna ɖama nɛ añɩɣ nesi takayaɣ nakɛyɛ taa nɛ paɖʋ ŋgbɛyɛ ńɖɩ. Ajɛya ana, anaa yɔ : Eegipiti (Egypte) nɛ Siirii (Syrie) nɛ Liibaɣ (Liban) nɛ Iirakɩ (Iraq) nɛ Transɩjɔɔrɩdaanii (Transjordanie) nɛ Arabii sahudiiti (Arabie saoudite) nɛ Yeemɛɛnɩ (Yémen). Transɩjɔɔrɩdaanii ɛjaɖɛ payaɣ sɔnɔ se Sɔɔrɩdaanii (Jordanie). Eegipiti tɛtʋ sɔsɔtʋ taa malɩŋ Ɛsɔ sɛtʋ ajɛya ana alaba pe-kedizaɣ ŋ́ga. Sɔnɔdaa lɛ, malɩŋ Ɛsɔ sɛtʋ ajɛya wena awɛ ŋgbɛyɛ ńɖɩ ɖɩ-taa yɔ, akpɛnda ajɛya nɛɛlɛ nɛ naalɛ (22). Malɩŋ Ɛsɔ sɛtʋ ajɛya ŋgbɛyɛ ńɖɩ, ɖɩwɛna tamaɣ naanzɩ. Kajalaɣ tamaɣ kɔyɔ se, ajɛya wena awɛ ŋgbɛyɛ ńɖɩ ɖɩ-taa yɔ, a-ñʋndɩnaa ɛwɛɛna pe-kedizaɣ nakɛyɛ se palakɩ-kɛ pɩnaɣ taa. Malɩŋ Ɛsɔ sɛtʋ ajɛya ŋgbɛyɛ tamaɣ naalɛ ñɩŋa yɔ se Minisii waa ɖɔɖɔ ɛwɛɛna pe-kedizaɣ nakɛyɛ se palakɩ-kɛ pɩnaɣ taa. Ŋgbɛyɛ ńɖɩ, ɖɩ-lɩmaɣzɩyɛ naadozo ñɩnɖɛ yɔ se ŋgbɛyɛ cikpeɖe naɖɩyɛ ɛwɛɛ ajɛya ana a-hɛkʋ taa nɛ acɔŋna paa ɖooye Malɩŋ Ɛsɔ sɛtʋ ajɛya ŋgbɛyɛ tʋma tɩŋa yɔɔ. Nɛ ŋgbɛyɛ ńɖɩ, ɖɩ-tamaɣ naanza yaa kpaagbaa ñɩŋa yɔ se, ɖɩwɛɛna takayaɣ taa mayʋ sɔsɔ nɛ ɛlɛ maɣ ŋgbɛyɛ tʋma tɩŋa ɛ-takayaɣ taa. Sɔsɔ Ahmed Abdoul Gheit kɛŋna ŋgbɛyɛ ńɖɩ ɖɩ-takayaɣ taa mayʋ sɔsɔ kpaɣna pɩnaɣ 2016 ñɩŋa taa nɛ pɩsɩɩna sɔnɔ. Aŋgba cikpena naayɛ ɖɔɖɔ ñɔɔ nɛ a nɛ ŋgbɛyɛ sɔsɔyɛ ńɖɩ palakɩ tʋma pa-ajɛya ɛsɩndaa wobu nʋmɔʋ taa.