Aller au contenu

Alaskaa

Pɩlɩɩna Wikipediya
State-of-Alaska-Map

Alaskaa kɛna Etaazunii ɛjaɖɛ taa tɛtʊ cikpetʊ natʊyʊ. Nɛ Etazuunii ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa lɛ ajɛya cikpena naayɛ nɩɩnɩwa kpɛndɩna nɛ aɖʊ nɔɔ nɛ awɛɛ ɛjaɖɛ kʊɖʊmɖɩyɛ taa kpaɩ. Etaazunii tɔbʊʊ nɛ kabɩyɛ taa se ajɛya kɩkpɛndʊʊ.

Hubbard Glacier Alaska

Alaskaa nɛ Etaazuni tɛtʊ natʊyʊ kamaɣ nakayɩ fɛyɩ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ nɛ Awayii hɔɔlʊʊ taa tɛtʊ pasɩna-ɖamaa kamasɩ. Tɛtʊ ndʊ tɩ-taa kɔyɔ: Wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa lɛ, Yukɔŋ nɛ Kolombii, Alaskaa wɛna Azii wɩsɩ ɖɩ-ɖʊyɛ taa, hayʊ kiŋ lɛ Pasifiki lɩŋamʊʊ piyele nɛ Peeriŋgi ñɛwɛna Alaskaa nɛ Rusii pɛ-hɛkʊ taa.

Pamaza Alaskaa ɛjaɖɛ cikpeɖe ɖɩnɛ ɖɩ-walanzɩ taa lɛ, panaa se ɖɩ-walanzɩ talɩ ɛzɩ 1 717 854 km2 nɛ ɖenɖe lɩm wɛɛ yɔ, peeɖe ɖɔɔ nɛ pɩtalʊʊ ɛzɩ 236 548 km2 yɔ pʊtɔbʊʊ se pɩtalʊʊ ɛzɩ 13,77 yɔ kɛ mɩnɩʊ yɔɔ. Pʊtɔbʊʊ se ɖenɖe tɛtʊ ñabɩ ñɛwɛɛ yɔ, peeɖe maɣna ɛzɩ 1 81 305 km2 yɔ. Etaazunii ajɛya kpeekpe taa lɛ, Alaskaa kɛŋna ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩkɩla walanzɩ yɔ nɛ Alaskaa tɔbʊʊ se tɛtʊ sɔsɔtʊ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ nɖɩ kɛŋna ɛjaɖɛ 49 ñɩnɖɛ nɖɩ nɖɩ ɖɩsʊ Etaazunii ajɛya kɩkpɛndʊɣ ŋgbɛyɛ taa yɔ. Ɛlɛ pɩɩkɛ kɔlaɣ fenaɣ naatozo wiye pɩnaɣ 1959. Pɩnaɣ 2012 taa paakalɩ kɩgalʊʊ kɛ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa lɛ paana ɛyaa ɛzɩ 731 449 yɔ.

Peeɖe pʊŋ kʊkʊyɩmɩŋ taa maɣna ɛzɩ mɛtanaa 3 060 yɔ nɛ pamaaza pʊʊ ŋgʊ kɩkɩla kʊyʊʊ yɔ lɛ pɩkpɛnda mɛtanaa 6 190 nɛ ŋgʊ lɛ Teenalii. Payaɣ Alaskaa ɛjaɖɛ cikpeɖe ɖɩnɛ ɖɩ-ñʊʊdʊ se: Bill Walker nɛ ɛ-tɛ komina yɔɔ cɔnayaa kɛpayaɣ se Lisa Murkowski (R) nɛ Dan Sullivan (R).

Polarlicht 2

Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa tɛtʊ sɔsɔtʊ payaɣ se Anchorage.

Kʊnʊmɩŋ weyi pakɩlʊʊ yɔɔdʊʊ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-tɛ komina tʊma taa nɛ pawɩlʊʊ-ɩ sukulinaa taa ɖɔɖɔ yɔ, ɛɖoɔ nɛ ɩ-taa kɔyɔ:

  • Eŋgilisi
  • Inupiaq
  • Yupik
  • Alutiiq
  • Unangan
  • Denayina
  • Holikacuk
  • Koyukon
  • Koljan
  • Tanana
  • Atna