Alan Paton
Palʊla Stewart Alan Paton kɛ kɔlaɣ fenaɣ kɩyakʊ 11 pɩnaɣ 1903 kɛ Natal tɛtʊ taa, ɖenɖe payaɣ sɔnɔ taa se Kwazulu-Natal yɔ, nɛ tɩwɛ Afrika Hadɛ Kiŋ ɛjaɖɛ taa nɛ ɛsɩ ɖomaɣ fenaɣ 12 wiye pɩnaɣ 1988 ɛwɛna pɩnzɩ 85. Ɛ-tɛ sukuli labʊ taa lɛ, ɛkpɛlɛka keteŋga yɔɔ mbʊ pɩwɛɛ yɔ pɩ-lɛɣtʊ ñɩnʊʊ kɛ sukuli kɩtɛzʊ sɔsɔʊ ŋgʊ payaɣ-kʊ se Natal yɔ kɩ-taa. Ɛsɔsɛtʊ ŋgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa ɛwɛɛ yɔ nɖɩ payaɣ se Anglikaanii piyele nɛ politiki ŋgʊ kɩ-taa ɛlʊkaɣ yɔɔ kʊkʊ lɛ Afrika hadɛ kiŋ.
Ɛ-caanaa lɩna ɖooo ɖooo Aŋgilisi mba mba paawɛ Afrika nɛ hadɛ kiŋ peeɖe nɛ pakpacayʊ-wɛ yɔ. Sukuli kɩtɛzʊ ŋgʊ kɩ-taa kɛ ɛmʊ ɛ-ɖamɩŋ naatozo takayaɣ pɩlʊʊ ŋgʊ kɩ-taa pawɩlʊ keteŋga yɔɔ mbʊ pɩwɛɛ yɔ pɩ-lɛɣtʊ ñɩnʊʊ yɔ. Sukuli kɩtɛzʊ ŋgʊ kɩ-taa ɖɔɖɔ ɛmʊ sukuli wɩlʊ takayaɣ. Kpaagbaa mbʊ lɛ ɛpaɣzɩ sukuli wɩlʊ kɛ hɛkʊ taa sukuli taa nɛ pɩnzɩ 1935 nɛ 1948 lɛ ɛpɩsɩ hɛkʊ taa sukuli ñʊʊdʊ kɛ pɩlɩʊ ŋgʊ kɩ-taa pɔcɔŋna pɩya nzɩ nsɩ-ñʊndaa kpa ɖoŋ nɛ sɩɩsʊʊ ɖɩsɩ yɔ kɩ-taa. Pɩlɩʊ ŋgʊ kɩ-taa kpalɩtʊ yaa paɣtʊ kaawɛ ɖoŋ kamaɣ fɛyɩ ɛlɛ ɛcɛyɩ ɛ-tɩ nɛ ɛpasɩ natʊyʊ pazɩ nɛ pʊkɔɔ pɩtalɩ se pɔɔ ɖɔnɛ taa ɛwɛ camɩyɛ kɔyɔ, kapɩzʊ kasʊlɩmɩ nʊmɔʊ nɛ kala tʊmɩyɛ ɖɩ kamaɣmaɣ kɔsɔɔlaa yɔ, paa peeɖe yaa paa ka-ñɩma tɛɛ yɔ ɛlɛ pɩya yɔɔ cɔnɩya ɛsɩyɛ wɛʊ kɔ-yɔɔ kpam.
Alɩwaatʊ ndʊ keteŋga kpeekpe kaakʊyʊ ɖama yɔɔ nɛ hɔzɩŋ yaa malɩfanaa kɛ nabʊlɛ taa lɛ, Alan Paton ɖɔɖɔ kpaɣ ɛ-hɔzʊʊ nɛ ɛpaɣzɩ you. Piteleɖi lɛ eyele nɛ ɛtɛzɩ ɖɛʊ ajɛya lɛɛna taa se ɛtazɩ kpɛlɛkʊ camɩyɛ ɛzɩma pamʊ pɩya nzɩ sɩ-ñʊŋ taa wɛ ɖoŋ yɔ sɩ-yɔɔ cɔnaʊ. Mbʊ yebina nɛ ewolo Erɔpʊ nɛ Etaazunii. Nɔrvɛɛzɩ ɛjaɖɛ taa ɛtala nɛ ɛpaɣzɩ ɛ-kacalaɣ takayaɣ maʊ nɛ ɛyaa-kɛ se: Wii, ɛjaɖɛ kumʊyɩsɩyɛ (Pleure, ô pays bien-aimé). Pɩsɩŋga nɛ ɛpɩsɩ ɛ-ɛjaɖɛ taa lɛ, ɛtʊlɩ politiki ŋgbɛyɛ nɖɩ ɖɩlʊkɩ se Afrika nɛ hadɛ kiŋ ɛwɛɛ kɩ-tɩyɔɔ yɔ. Ɛlɛ pɩnaɣ 1968 taa ɖeke lɛ paɖɩzɩ-ɖɩ mbʊ pʊyɔɔ yɔ pɩɩkɛna alɩwaatʊ ndʊ Apartheid paazaɣ ñɔʊ yɔ nɛ pɩtaaha haɖɛ kɛ politiki ŋgbɛyɛ naɖɩyɛ se ɖɩñɔ. Alan Stewart Paton ma takayɩsɩ nɛ ɛla tʊma wena yɔ aɖɔɔ.