Wole Soyinka

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche
WoleSoyinka2015

Palʋla ɖajaa Wole Soyinka hasɩyaɖɛ fenaɣ kɩyakʋ hiu nɛ naadozo ñɩŋʋ wiye, pɩnaɣ 1934 taa. Palʋla-ɩ Naajeeriya ɛjaɖɛ taa, Abeokuta tɛtʋ taa. Wole Soyinka kɛ takayɩsɩ mayʋ sɔsɔ kpem. Halɩ paha-ɩ takayɩsɩ maʋ samtʋ nimiye pɩnaɣ 1986 ñɩŋa taa. Afrɩka tɛtʋ taa, pʋ-tɔbʋʋ se ɛyaa kɩkpɛdaa takayɩsɩ mayaa tɩŋa payɩ taa lɛ, Wole Soyinka pacalɩ haʋ takayɩsɩ maʋ samtʋ nimiye ńɖɩ.

Takayɩsɩ mayʋ, Wole laba e-sukulinaa sɔsaa Ibadan tɛtʋ taa nɛ Leeds ñɩndʋ taa. Ibadan tɛtʋ wɛ Naajeeriya ɛjaɖɛ taa. Piyele Leeds tɛtʋ ñɛwɛ Aŋgletɛɛrɩ ɛjaɖɛ taa.

CDH - Comissão de Direitos Humanos e Legislação Participativa (20836618752)

Takayɩsɩ mayʋ sɔsɔ Wole Soyinka tɛma e-sukulinaa sɔsaa ḿba labʋ lɛ, ɛpaɣzɩ labʋ tʋmɩyɛ, tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ nɖɩ payaɣ se « Royal Court Theatre » yɔ ɖɩ-taa. Royal Court Theatre tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ wɛ Lɔndrɩ tɛtʋ taa Aŋgletɛɛrɩ ɛjaɖɛ taa.

Pʋ-wayɩ lɛ, takayasɩ mayʋ sɔsɔ, Wole Soyinka tʋlɩ tanaŋ nɛ aleɣya ndɩ ndɩ pɩlɩŋ ndɩ ndɩ ɛ-ɛjaɖɛ Naajeeriya taa. Ɛzɩ aleɣya pɩlɩʋ ŋgʋ payaɣ se « Masks drama troupe » yɔ. ɛtʋlɩ-kʋ pɩnaɣ 1960 ñɩŋa taa.

Pʋ-wayɩ lɛ, Wole Soyinka la tʋma ndɩ ndɩ Ibadan nɛ Ife nɛ Legɔsɩ pɛ-tɛtʋ taa sukulinaa sɔsaa taa. Ɛɖʋ politiki ŋgbɛyɛ naɖɩyɛ Ibadan sukuli sɔsɔʋ taa pɩnaɣ 1952 ñɩŋa taa. Payaɣ ɛ-ŋgbɛyɛ ńɖɩ se « The Pyrate ». Ɛ-ŋgbɛyɛ ńɖɩ ɖɩ-tamaɣ kɛlɛ se, ɖɩlʋ nɛ Naajeeriya ɛjaɖɛ lɩɩ yomiye taa nɛ ɖɩwɛɛ ɖɩ-tɩ yɔɔ.

Takayɩsɩ mayaa sɔsaa panɛ, Aimé Césaire nɛ Léopold Senghor pama takayɩsɩ sakɩyɛ Afrɩka ajɛya tɩ-yɔɔ wɛʋ lʋbɩyɛ nʋmɔʋ taa. Pama pa-takayɩsɩ taa nɛ pɔyɔɔdʋʋ se pʋwɛɛ se Afrɩka ajɛya ɛlɩɩ yomiye taa. Kɛlɛ, Wole Soyinka ñɔtɔŋ se, pɩtaasɩɩna kɔkɔɖɛ yabʋ yem se, pʋwɛɛ se Afrɩka ajɛya ɛlɩɩ yomiye taa, ɛlɛ, pʋwɛɛ se, akʋyɩ asɩŋ a-naŋgbanzɩ naalɛ yɔɔ nɛ alʋ siŋŋ nɛ akaɖɩna Anasaayɩnaa.

Palaba kedizaɣ sɔsɔ nakɛyɛ Ugandaa ɛjaɖɛ taa sukuli sɔsɔʋ ŋgʋ payaɣ se « Makerere » yɔ kɩ-taa pɩlɩɩna Afrɩka ajɛya tɩ-yɔɔ wɛʋ nʋmɔʋ taa. Pɩnaɣ 1962 taa palaba kedizaɣ ŋ́ga. Takayasɩ mayʋ sɔsɔ Wole Soyinka kowoba kedizaɣ ŋ́ga ka-taa. Kedizaɣ ŋga ka-taa ɛñɩɣ nesi kpem se pʋwɛɛ se Biafra ɛwɛɛ kɩ-tɩ yɔɔ. Ɛ-lʋɖɛ ńɖɩ, ɖɩ-yɔɔ pakpa-ɩ nɛ paɖʋ-ɩ salaka ɛ-ɛjaɖɛ Naajeeriya taa kpaɣ pɩnaɣ 1967 nɛ puwolo pɩsɩɩna pɩnaɣ 1969 ñɩŋa taa.