Togo taa tɛtɛɛ ñɩm huyuu tʊmɩyɛ tɔm

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Togo wɛ ajɛya wena a-taa pakɩlɩɣ fɔsfaatɩ huyuu Afrika taa yɔ a-taa. Togo wɛnɩ ɖɔɖɔ tɛtɛɛ ñɩm lɛɛbʊ, ɛzɩ ñɩɣyʊʊ, marbrɩ nɛ somtu.

Togo kewiyaɣ sɔɔlaa se liidiye nɖɩ ɖɩlɩɣnɩ tɛtɛɛ ñɩm pʊnɛ pu-huyuu taa yɔ, pʊwazɩ samaɣ kpeekpe. Mbʊ labɩna nɛ 2009 pɩnaɣ taa, kewiyaɣ la tamaɣ se kasʊʊ ITIE ɛgbɛyɛ taa.

Lakɩŋ fenaɣ kɩyakʊ 30 ñɩŋgʊ wiye ɖɛ-ɛjaɖɛ ñʊʊdʊ kpaɣ paɣtʊ N° 2010-024/PR nɛ tɩtʊlʊʊ ITIE ɛgbɛyɛ tʊmɩyɛ Togo taa nɛ tɩyɔɔdʊʊ ɖɔɖɔ ɛzɩma pʊwɛɛ se tʊmɩyɛ nɖɩ ɖɩɖɔ nɛ mba pʊwɛɛ se pɛwɛɛ tʊmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ pɔ-tɔm.

ITIE Ñʊndɩnaa kpeɣli pe-kedeɣzaɣ ɖeɖe Aloma fenaɣ kɩyakʊ 19 ñɩŋgʊ wiye 2010 pɩnaɣ taa lɛ petisaa se Togo ɛsʊʊ ITIE taa. Ɛzɩ ɛgbɛyɛ paɣtʊ kɩfatʊ ndʊ tɩpazɩ 2011 pɩnaɣ taa yɔ tɩyɔɔdʊʊ yɔ, paha Togo alɩwaatʊ se kɩñɔɔzɩ kɩ-tɩ nɛ kɩpɩzɩ kʊsʊʊ ITIE ɛgbɛyɛ taa pilim. Alɩwaatʊ ndʊ paha Togo yɔ, tɩtɛŋ Ɖomaɣ fenaɣ kɩyakʊ 18 ñɩŋgʊ wiye 2013 pɩnaɣ taa.

Ɖomaɣ fenaɣ kɩyakʊ 12 ñɩŋgʊ wiye 2012 pɩnaɣ taa Togo ɛjaɖɛ lɩzɩ ɖɩ-kajalaɣ ITIE takayaɣ ŋga kɔyɔɔdʊ liidiye nɖɩ tɛtɛɛ ñɩm huyuu tʊma hɛyɩ kewiyaɣ tʊma 2010 pɩnaɣ taa yɔ ɖɩ-tɔm.

Togo ɖɔŋ lɛɛlɛɛyɔ kɩ-tɩ ñɔɔzʊʊ se kɩlɩzɩ kɩ-takayaɣ naalɛ ñɩŋga ŋga kɔyɔɔdʊʊ liidiye nɖɩ kaɖasɩm tʊma, ñɩɣyɩŋ tʊma, lɩm tʊma nɛ nɩɣlɩm pɛdʊʊ tʊma hɛyɩ kewiyaɣ tʊma 2011 pɩnaɣ taa yɔ ɖɩ-tɔm. Pʊyɔɔ yɔɔ pama takayaɣ kanɛ. Agbaɣdaa aseɣɖe lɩzɩyʊ weyi Togo kewiyaɣ lɩzɩ-ɩ se ɛma takayaɣ kanɛ yɔ, ewilaa nɛ ɛna liidiye nɖɩ tɛtɛɛ ñɩm huyuu tʊma tɔm se ahɛyɩ kewiyaɣ tʊma yɔ nɛ nɖɩ kewiyaɣ tʊma ñetisaa se amʊ tɛtɛɛ ñɩm huyuu tʊma cɔlɔ yɔ. Tʊmɩyɛ ɖɩnɛ, ɛlabɩ-ɖɩ ɛzɩ ITIE paɣtʊ 10 ñɩndʊ pɔzʊʊ yɔ.