Tɔm yɔɔ kandɩyʊ (Avocat - métier)

Pɩlɩɩna Wikipediya

Waɖɛ taa lɛ, paɣtʊ yɔ kandɩyʊ kɛ paɣtʊ ɛyʊ yaa paɣtʊ yɔ ɖɔmɩyʊ weyi paa ɛzɩmta lɛ, ɛ-tʊmɩyɛ lɛ se ɛtasɩ lɔŋ nɛ ɛkandɩ ɛ-ɛyaa yɔ. Ɛyʊ tomnaɣ tʊ yaa ɛyʊ weyi ɛsɩma lɔŋ yɔ, tɔm hʊʊ kpanda taa lɛ, ɛ-tɛ lʊbɩnaʊ taa lɛ, ɛlʊkɩ se ɛwɛna kɛzɛwaɣ ɛ-tɔm yɔ nɛ pɩkɩlɩ lɛ, ɛcakɩ polonaa taa. Tɔm yɔ kandɩyʊ ɛnʊ ɛwɛna lɔŋ tasʊʊ tɔmɩyɛ nɛ lakasɩ wɛtʊ tɛ tɔm cɔlʊʊ. Paɣtʊ yɔ kandɩyʊʊ lɩm ɖʊʊ tɔmɩyɛ wɛ kɩjɛyʊʊ pɩlɩna ɛjaɖɛ paɣtʊ cɔlɔ, kɔzɩ kɔzɩ mbʊ se ɛɖɔkɩ yɔɔ kandʊʊ tɛ paɣtʊ tɔm hɔm natʊyʊ naa ɛsɩndaa.

Ɖoo canaʊ taa Krɛsɩ nɛ Room kaaɖʊʊ tɔm yɔɔ kandɩyaa ɛlɛ, tɔm tʊ maɣmaɣ lʊkaɣna ɛ-tɩ yɔɔ. Solon paɣtʊ taa lɛ, tɔm lʊkaɣ ɛ-tɔm yɔɔ tɔm hʊʊ kpaŋ taa ɛlɛ, yee ɛpɩzɩɣ yɔɔdʊʊ ɛyaa ɛsɩndaa kɔyɔ, ewiluu canaʊ tɔm takayasɩ tʊma taa. Room taa lɛ, paɣtʊ yɔ kandɩyʊʊ tʊmɩyɛ pɩsɩ kɩjɛyʊʊ wayɩ wayɩ wɛɛ anɛ a-taa ɛjaɖɛ taa. Ɛlɛ, paɣtʊ taa ɛsɩndaa lɛ, paɣtʊ yɔɔ kandɩyʊʊ tʊmɩyɛ tɛkɛ tʊmɩyɛ ndɩ pɛhɛyʊʊ ɖɩ-yɔɔ yɔ. Paa ketiizaɣ sɔsɔɔ ɛsɩndaa yɔɔdɩyʊʊ weyi yaa tɔm hʊyʊʊ sɔsɔ weyi ɛpɩzɩɣ ɛwɛna ɛ-tɩyɔɔ tɔm yɔɔ kandɩyʊʊ. Kpaɖʊ loɖo alɩwaatʊ taa, ɛjaɖɛ wɩyaʊ sɔsɔ Justinien lɩzɩɣ tʊmɩyɛ kʊyʊɖɩyɛ tɩnaa ŋgbɛ kɛ kajalaɣ ɖeɖe nɛ payaɣ se tɔm yɔɔ kandɩyaa paɣtʊ.

Fransɩ ɛjaɖɛ taa lɛ, aseɣɖe kajalaɣ pɩlɩna tɔm yɔɔ kandɩyaa yɔ kaawɛ Charlemagne 802 takayaɣ taa. Fransɩ kewiyaɣ taa Philippe 3 Hardi tʊ ma takayaɣ pɩnaɣ 1274 aloma fenaɣ kɩyaakʊ 23 se pasɩma se tɔm yɔ kandɩyaa kɛ paɣtʊ lɩzɩyaa cɔlɔ se pɛkɛ tʊmɩyɛ tɩnaa (waɖɛ hɩɖɛ se wɩlɩyʊʊ. Pɛwɛna mɛɛsatɛ tʊmɩyɛ lɔŋ nɛ pɔcɔlʊʊ pa-tʊmɩyɛ paɣtʊ. Paɣtʊ ndʊ tɩ-taa ɖɩnaɣ se pɩkɛnɛ-ɩ kɩjɛyʊʊ se eɖuu samaɣ ɛsɩndaa nɛ ɛkandɩ tovenim yɔ nɛ pɛhɛyɩ-ɩ pɩ-maɣna (tʊmɩyɛ liidiye kɩhɛyɩyɛ sɔsɔyɛ sɩna takayasɩ 30).

Tɔm yɔɔ kandɩyaa hɔɔlʊʊ nakʊyʊʊ kaakɛ Hɛkʊ Alɩwaatʊ taa kpelaɣ taa tʊmɩyɛ laɖaa nɛ posuu tokonaa kɩkpɛda nɛ kɩɩkɛwɛ tʊmɩyɛ tɔɔlaɣ Fransɩ ɛjaɖɛ taa. Tɔm yɔɔ lʊɖa ɖɩjaɣyɛ (ndɩ payaɣ se ordo) paɣzɩna Paarii paɣtʊ lɩzɩyaa kedizaɣ tɛ ɖʊtʊ pɩnaɣ 1302 nɛ tɔm yɔɔ lʊɖa tɛ kpata. Tɔbʊʊ se ɛyaa cɛŋga ŋga pɩha-kɛ waɖɛ se palʊ tɔm yɔɔ yɔ kpaŋ taa yɔ pɩnaɣ 1327 pɩlɩna Valois tɛ Philippe cɔlɔ. Mbʊ lɛ, kajalaɣ paɣtʊ yɔɔ ɖɔm paɣzɩ lɩɣ. Pɩnaɣ 1344 paɖʊ paɣtʊ natʊyʊ paɣtʊ lɩzɩyaa ketizaɣ taa kɛ Paarii kewiyaɣ taa nɛ pɩwɩlɩɣ mbʊ pɩwɛ se tɔm yɔɔ kandɩyʊ ɛla yɔ. Tʊmɩyɛ ndɩ ɖɩɩpɔzaɣ ɛyaa 51 pɩnaɣ 1340 taa.

Ɛyʊ weyi palɩza se ɛkɛ pɔnɔɔ ɖɛyʊ yɔ ɛkɛna tɔm yɔ kandɩyaa lɔŋ tasʊʊ ŋgbɛɛ ñʊʊtʊ. Ɛɖɔkaɣ ɖaʊ nakʊyʊ ɛ-tʊmɩyɛ labʊ taa kɛ Ɛsɔ tɛ kɩlaʊ ɖeɖe Hɛkʊ Alɩwaatʊ. Ɛ-tʊmɩyɛ kɛkɛ se ɛñɔɔzɩ ɛ-nɛ ɛ-tabala hɛkʊ taa yee tɔm ɛlaba yɔ. Tɔm yɔɔ lʊɖʊ tʊkaɣ tɔm yɔɔ kandɩyʊ nɛ samaɣ.