Soojaa

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Soojaa yaa sonaa tɩŋ num ñɩŋ pɩkɛ tɩŋ weyi ɛlakɩ pɩnaɣ yɔ. Ɛlɩnɛ hatʊ ɖozi tɩŋ tɛ ɛ-tɛ nɛ Azii wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa kiŋ. Soojaa ŋgʊ kɩwɛ ndɩ ndɩ pɩlɩnɛ kɩ-tɛ lʊlʊʊ cɔlɔ, lɛɛŋ kota nɛ pee sɛmɩŋ lʊlʊʊ alɩwaatʊ ñɔtɩ kpam nɛ kɩɖe tɛ ñɩŋ nɛ kɩmaɣna nɛkɛdɛm nɛ ŋgʊ pakɩlɩ hayʊʊ. Kɩ-piliŋzi ɖalakɩŋ maɣna mɛta naa 30 ntalɩ 130 mbʊ yɔ nɛ kɩ-hatʊ tɛɣ ɖama taa natozo natozo. Kɩ-tɛ pee wɛ hʊndʊʊ pɔyɩŋ taa, ɛ-ɖalɩ tʊzɛɛ yaa ɛ-koti ɛzɩ tɔʊ yɔ nɛ ɛ-taa wɛʊ pee naalɛ yaa natozo. Padakpaɣnɛ-kʊ ɛzɩ ɖozi hayʊ kɩwɩlɩɣ yɔ, ɛlɛ,ɛzɩ num tɩŋ kɛ ŋgbɛɛ ndɩ ɖɩjɔŋna tɔnasɩ nɛ haɖaʊ pɔyɔ yɔ ndɩ payaɣ se FAO.

Soojaa kɛ ñɩm sɔsɔɔm tɔsʊʊ huuu nɔmɔʊ taa ɖooo pɩnzɩ 5000 cɔlɔ mbʊ yɔ. Pahayʊʊ-kʊ kɩ-pee pɩlɩna kɩ-tɛ cɛŋgbɛ mʊlʊm nɛ kɩ-tɛ num yɔ, ɛyaa tɔkɩ-kʊ ɖɔɖɔ tɛtɛ kpɩna tɔkɩ-kʊ ɖɔɖɔ. Pehilii-kʊ ɖozi kɩ-tɛ nalɩm wɛ ɖɔɖɔ nɛ kɩ-tɛ num wɛna wazaɣ sɩŋ tʊma sɔsɔnaa ndɩ ndɩ taa. Ajɛyaa wena akɩlɩɣ-kʊ hayʊʊ yɔ a-naa yɔ EtaazuuniiPreeziiliArɩzantɩnɩSiiniƐndɩ.

Soojaa tɩŋ wɛ ɛzɩ ñɩyʊʊ ɛlɛ pahayɩ-kʊ kɩhayʊʊ nɛ kɩlɩnɛ ñɩtʊʊ taa Soojaa cɔlɔ kɛnɛ. Soojaa tɩŋ tɩŋga yɔ wɛ (hatʊ pɩlɩnzɩ nɛ pɔyɩŋ) hʊndʊ tɩsɛ caʊʊ yaa huluu sɛmɩŋ. Kɩ-hatʊ tɛ ɖama taa nɛ pʊtɔzʊʊ ɛzɩ sonaa hatʊ yɔ. Hatʊ cɩkpetʊ ndʊ tɩ-ɖalakɩŋ maɣna sentɩmɛtaa naa 6 ntalɩ 15 walanzɩ kɔyɔ 2 ntalɩ 7. Ɖɔɖɔ ɛzɩ sonaa yɔ kajalaɣ hatʊ ha ɖama nɛ siiye hatʊ ndʊ tɩtɔʊ nɛ pʊcɔ pɩtalɩ pɔyɩŋ lʊlʊʊ alɩwaatʊ.