Olimpiiki aleɣya

Pɩlɩɩna Wikipediya
Olimpiiki aleɣya tɛ tampɔɔ

Payaɣ Olimpiiki aleɣya ɖɔɖɔ se « Olympiades». Akɛ aleɣya sɔsɔna wena a-taa ajɛya tɩŋa ɖʊʊ nesi yɔ. Ajɛya tɩŋa tiyina pa-aleɣya laɖaa. Hayɩsʊʊ ndɩ ndɩ wɛ aleɣya ana a-taa. Aleɣya wena palakɩ lʊŋʊyɛ taa nɛ wena palakɩ yolim taa yɔ, pɛkpɛndɩɣ a-tɩŋa. Palakɩ aleɣya sɔsɔna ana pɩnzɩ naanza wayɩ. Pʊ-tɔbʊʊ se pɩnzɩ naanza ɖɛʊ lɛ, palakɩ-yɛ, pɩnzɩ naanza ɖɛɛ lɛ pala-yɛ. Palakɩ lʊŋʊyɛ aleɣya nɛ yolim ñɩna nɛ pɛlɛdɩɣ. Krɛɛsɩ caanaʊ ɛjaɖɛ taa palakɩ aleɣya sɔsɔna ana. Palakɩ-yɛ Ɛsɔ sɛʊ pɩlɩʊ ŋgʊ payaɣ se Olimpii yɔ kɩ-taa. Pacalɩ-yɛ labʊ kpaɖʊʊ lutozo ñɩŋgʊ taa nɛ pʊcɔ palʊlɩ Yeesu Krɩstʊ. Ɖajaa Pierre Coubertin ɖaɣnɩna aleɣya ana a-tʊma ñɔɔzʊʊ pɩnaɣ 1894 taa. Ɛnʊ lɩzɩna kedeŋa kpeekpe aleɣya ŋgbɛyɛ; nɖɩ payaɣ se Comité International Olympique (CIO). Pɩnaɣ 1896 taa pacalɩ aleɣya sɔsɔna ana labʊ. Kpaɣna mbʊ yɔ, kedeŋa kpeekpe aleɣya ŋgbɛyɛ cɔŋnana olimpiiki aleɣya yɔɔ. Mbʊ payaɣ se charte olympique yɔ, mbʊ lɩzɩɣna olimpiiki aleɣya paɣtʊ ndɩ ndɩ.

Kpaɣna kpaɖʊʊ nɛɛlɩ ñɩŋgʊ taa lɛ, mbʊ mbʊ pɩlakɩ kedeŋa yɔɔ yɔ pʊ-yɔɔ patɩŋɩɣna nɛ palakɩ olimpiiki aleɣya sɔsɔna ana. Pʊ-yɔɔ pɩtɩŋnaa nɛ evebiya olimpiiki aleɣya nɛ aleɣya ndɩ ndɩ lɛɛna ñalɩɩ ɖɔɖɔ. Omimpiiki aleɣya ndɩ ndɩ ana a-yɔɔ pɩtɩŋnaa ɖɔɖɔ nɛ kedeŋa tɔsʊʊ nɛ politiiki nʊmɔʊ nɛ ñɩɣtʊ ndɩ ndɩ lubu lɛɣtʊ lɛɣzɩ nɛ pɩɖɛɛna ɛsɩndaa pɩdɩɩfɛyɩ kpaɖʊʊ nɛɛlɛ ñɩŋgʊ kʊnɛ kɩ-taa. Ɖajaa Pierre Coubertin weyi eyeba nɛ olimpiiki aleɣya ñɔ yɔ, ɛlɛ lɩmaɣzɛ kɛkɛ se pɩkɛ aleɣya yem. Ɛlɛ, sɔnɔ yɔ olimpiiki aleɣya tɛkɛ aleɣya yem, akɛ tɔsʊʊ nɛ kedeŋa ɛsɩndaa wobu nʊmɔʊ siŋŋ.