Naalɩm

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Nalɩm yaa hɩlɩm pɩkɛ wezuu kpɛlɛkʊʊ tɛ lɩm mbʊ pɔtɔkɩ yɔ. Lɩm mbʊ pʊhʊlʊma nɛ palɩzɩɣ-pʊ kpɩnaa halɩñɩna wena awɛna hɩlaa yɔ a-taa. Hɩlaa a-naa a-taa wɛ nalɩm sikiri, mbʊ kɛna kajalaɣ tɔɔnaɣ kɛ mbɔsɩ nɛ pɔcɔ paapɩzɩɣ papazɩɣ tɔɔʊ tɔnasɩ lɛɛsɩ. Pʊcɔ pɩtalɩ hɩlɩm maɣmaɣ alɩwaatʊ lɛ, pʊtɔbʊʊ se kajalaɣ hɩlɩm alɩwaatʊ lɛ, hɩlɩm taa wɛ tɔmnaɣ kaɖɩnayʊ weyi ɛ-taa wɛ pʊtʊnaa mba palʊkɩna kʊdɔmɩŋ mbɔka cikpelaɣ tomnaɣ taa yɔ. Hɩlɩm mbʊ pɩ-taa wɛ ñɩm tɔɔnasɩ sakɩyɛ.

Ɛyaa lakɩ tʊmɩyɛ nɛ naalɩm mbʊ ɖɩɣa kpɩnaa haɣ ɛzɩ tɔɔnaɣ yɔ. Ɛjaɖɛ kpeekpe taa lɛ, ñɩtʊ ajɛyɛ wenaa ahaɣ hɩlɩm yɔ, hɩlɩm mbʊ pɩtalɩ tɔnɩ naa miliiyɔɔ naa 730 pɩnaɣ 2011 taa nɛ ajɛyaa wenaa akɩlɩɣ tɔɔʊ tɔɔnaɣ ŋga yɔ a-naa yɔ Ɛndɩ nɛ EerɔpʊOsitraliiEtaazuuniiSiiniRuusii.

Naalɩm lɩzɩɣ pɩkɛ tʊmɩyɛ ndɩ kpɩnaa halɩ ñɩnaa yeke koŋ pɩzɩɣ yɔ. Palɩzɩɣ hɩlɩm kɛ kpɩnaa halɩ ñɩnaa hɩlaa taa yaa ɛyʊ weyi paya-ɩ se halʊ yɔ ɛ-tɛ hɩla taa. Kajalaɣ hɩlɩm mbʊ palɩzɩɣ hɩlaa taa payaɣ se kɔɔnaɣ hɩlɩm nɛ pɩ-taa wɛ tomnaɣ taa kʊdɔmɩŋ lʊbɩnayʊ.

Kajalaɣ naalɩm tʊmɩyɛ lɛ se pacalɩ-pʊ pʊdʊ weyi palʊla-ɩ cɩɩɩ yɔ. Tɔɔnaɣ ŋga kamɩna nɛ kɛwɛ ɖeu se pahaɣ-kɛ weyi palʊla-ɩ cɩɩɩ yɔ mbʊ pʊyɔɔ yɔ ka-taa ñɩm sakɩyɛ mbʊ piyeki se cɩɩɩ ɛnʊ ɛpɩsɩɣ sɔsɔ yɔ. Pʊtɔbʊʊ se ɛzɩma ɛɛkɔɔ ɛtalɩ ɛ-maɣmaɣ ɛ-tɔɔnaɣ ñɩnʊʊ nɛ tɔɔʊ alɩwaatʊ. Nalɩm lɩzɩɣ kɛ tʊmɩyɛ ndɩ ɖɩkɛ hɩlaa kpɩnaa tɛ pɩyʊʊ yɔ alɩwaatʊ ndʊ ɛlʊlʊʊ pɩɣa yɔ.

Naalɩm hʊlʊma nɛ pɩ-taa wɛ pɩyɩŋ tɩyɛ nɛ pɩwɛ ɖɔɖɔ ɛzɩ sʊtʊ lɩm sɛmɩŋ tɩyɛ nɛ pɩcaɣ sotu. Mbʊ pɩwɛ pɩ-taa nɛ pɩwɛna tomnasɩ ɖɔnɛ nɛ kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ tɛ wɛtʊ lɩɣna ɖɔɖɔ kpɩnaa tɛ wɛtʊ cɔlɔ nɛ kpɩnaa liɖe cɔlɔ. Pɩtɛ wɛtʊ naa mba palɩɣna kajalaɣ hɩlɩm lɩɣ alɩwaatʊ cɔlɔ nɛ mʊzʊʊ alɩwaatʊ cɔlɔ.