Nɩkɛlɩ

Nɩkɛlɩ kɛ kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ tɛ pʊtʊ weyi ɛ-ñʊʊ mayaɣ kɔyɔ 28, nɛ yʊsaɣ ñɩŋa yɔ Ni. Nɩkɛlɩ tomnaɣ yem kɛ ñɩɣlɩm pɩyʊ. Sakɩyɛ taa lɛ, pɛkpɛndɩɣ nɩkɛlɩ nɛ kobaltɩ kɛ ñɩɣlɩm tɛtʊ ɖɩ-caɣyɛ taa, ɛwɛɛ ɖeu piŋ ɖenɖe ɛ-tɛ tɩ kpɛndʊʊ wɛ camɩyɛ. Ɖoo pitihiɣ papɩzɩɣ se patʊɣʊ ɛnɛ sika nɛ kuviri mbʊ lɛ, sɔnɔ palakɩ tʊmɩyɛ nɛ nɩkɛlɩ nɛ palakɩna cɛnjɩ naa nɛ kpɛndɩtʊ tʊma sɔsɔna taa.

Tomnaɣ kɛlɛʊ, ñɩɣyʊ kɩkpɩndɩɣ kʊlʊmʊʊ ñɩɣlɩm tɛ, kɩkɩlɩ ɖoŋ ñɩɣyʊ maɣmaɣ, palɩzɩɣ-kʊ pɩnaɣ 1751 pɩtɩŋna nɩkɛlɩ wonuu nakʊyʊ yɔɔ, ŋgʊ kpeekpe yɔɔdaɣ kupfernickel Caama kʊnʊŋ taa, kopparnickel, Suyɛdɩ kʊnʊŋ taa lɛ yaa nickeline fransɩɩ kʊnʊŋ taa, pɩtɩŋna Sʊyɛdɩ ɛjaɖɛ tʊ sɔsɔ Axel Frederik von Cronstedt yɔɔ. Tʊmɩyɛ laɖʊ, sukuli pɩɣa kɩbɩnʊʊ George Brandt, ɛkɛ ñɩɣlɩm wondu tʊmɩyɛ tʊ nɛ ɖɔɖɔ ɛnʊ nana cobaltɩ, nɛ ɛla tʊmɩyɛ cajasɩ nzɩ sɩwɛ tɩŋ hatʊ kpɛdɩŋ tɛ mbʊ yɔ yɔɔ kɛ tʊmɩyɛ.

Kpaɣ pɩnzɩ 1990 alɩwaatʊ taa mbʊ yɔ, ajɛyɛ lɛɛna wena a-taa panaɣa nɩkɛlɩ yɔ ana yɔ Ruusi, Kanadaa, Ositralii, Kubaa nɛ Etaazuunii. Kɩ-tɛ ɖihuyiye sɔsɔ halɩ nɛ sɔnɔ Ruusi ɛjaɖɛ taa, Norilsk egeetiye taa. Lɛɣtʊ nɔmɔʊ ta cɛyɩtʊ kaakɛ se pataapɩzɩɣ se patʊɣʊ nɩkɛlɩ nɛ kobaltɩ. Piyele kaŋwa pakʊɣana ñɩmɩŋ ɖɔm lɩm palakaɣ pɩtɩŋna kobaltɩ nɛ nɩkɛlɩ yɔ.

Ɛtɔɖɔɔ ɛlɛ ɛkɛ wazaɣ pɩyʊ kpɩnɛ tomnaɣ taa, ɛkɛ pɩyʊ siŋ kɔzɩ kɔzɩ wondu tɔɔnasɩ hɔɔlʊʊ taa, nɛ ɖɔɖɔ lɛ, ɛsɩɣna tɩŋ paɣlaka. Nɩkɛlɩ tomnaɣ yem wɛʊ yɔ kɩfɛyɩ sɔtʊ, nɛ yee etukina ɛyʊ tomnaɣ nɛ nandʊ kɔyɔ pɩpɩzɩɣ pɩkɔna kitentelim, pɩlakɩ heŋ sɔsɔŋ, pɩkpaɣ ɛyʊ ɖɔɖɔ kahʊyaɣ, tuutu, tɔtʊ.

Nɩkɛlɩ kɛ pʊtʊ kɩbɩnʊʊ nɔyʊ, nɛ pasɩma-ɩ ɖooo pɩnzɩ 3500 pʊcɔ palʊlɩ Yeesuu Krɩstʊ. Prɔnzɩ naa mba paana Siiri yɔ taa kaawɛ nɩkɛlɩ lɩm halɩ pɩtalɩ 2%. Sini takayasɩ kɩbɩnzɩ nasɩyɛ wɩlɩɣ se palakaɣ tʊmɩyɛ nɛ kuviri kʊlʊmʊʊ kɛ Sini ɛjaɖɛ taa kpaɣ kpaɣɖʊ 18 pʊcɔ palaʊlɩ Yeesuu nɛ 15 pʊcɔ palʊlɩ ɖɔɖɔ Yeesuu Krɩstʊ hɛkɩŋ alɩwaatʊ taa. Paa ɛzɩmta lɛ, pɩlɩna nɩkɛlɩ ñɩɣlɩm tɛtʊ nɛ sika tɛ ndʊ palɩ ɖama lɛ, ɛ-tɛ tɩlɩɣ nɛ ɛ-wazaɣ wɛʊ mbʊ yɔ pɩtaa pɩtaa cɩnɛyɔ pakpa ɖoŋ piŋ.