Nɛptiini (Neptune)

Pɩlɩɩna Wikipediya
Neptune

Neptune kɛŋna wɩsɩ cɔɔʊ taŋgalam tɩyɩŋga litoozo ŋga, yee pakpaɣ ɛzɩma tɩyɩnzɩ poinaʊ wɩsɩ yɔ yɔ. Nɛptiini cɔɔʊ wɩsɩ kpee yɔ pɩmakɩɣna ɛzɩ 30 UA yɔ nɛ tɩyɩŋga ŋga kɔcɔɔʊ wɩsɩ nɛ kosulukuu yɔ pɩmaɣna pɩnsɩ ɛzɩ 164,79 yɔ. Yee pakpaɣ tɩyɩnzɩ nzɩ sɩtakɩlɩ yʊŋ hɩlɩmaɣ kɔyɔ , Nɛptiinɩ kɛŋna naatozo ñɩŋga. Ɛlɛ tɩyɩŋga kɛnɛ kakɩlɩ Tetʊ tɩyɩŋga yʊŋ tam 17 taa nɛ Siipitɛɛrɩ yɔ tam 19 taa. Tɩyɩŋga Nɛptiini kɛnɛ kɛkɛ nanza ŋga tɩyɩnzɩ nzɩ sɩtakɩlɩ paɣlʊ yɔ.

Voyager 2 Neptune and Triton

Nɛptiini tɩyɩŋga taa nɛ idrozɛɛnɩ nɛ eliyomi; panaɣ ɖɔɖɔ idrozɛɛnɩ nɛ karbɔɔnɩ tomnaɣ, azɔtɩ wɛɛ ɖɔɖɔ, ɖombe, amoniyakɩ nɛ metanɩ. Wɩsɩ cɔɔʊ taŋgalam tɩyɩnzɩ k̂eekpe taa lɛ Neptiini ɖeke ñɩnɩya naa pɩlɩɩna akɔnta labʊ yɔɔ. Mbʊ pʊyɔɔ yɔ Fransɩ taa tʊ weyi ɛkpɛlɛkʊʊ tɩyɩnzɩ wɛtʊ yɔ,Alexis Bouvard, kaawɛɛ ɛlakɩ tɩyɩŋga Iiranisi yɔɔ akɔnta nakʊyʊ lɛ, ɛna se pɩɩcakɩ camɩyɛ mbʊ yɔ paapɩɩla ɛzɩma yɔ tɩyɩŋga nakɛyɛ wɛɛ nɛ ko-yuŋ makɩ.

Neptune rings PIA02224

Pɩkɔma pɩnzɩ mɩnɩʊ fɛyɩ se pɩnzɩ mɩnɩŋ nɛɛlɛ ɛlɩɩ lɛ pekpeɣ mbʊ se tɩyɩŋga litozo ñɩŋga nakɛyɛ wɛna kalakɩ mbʊ. Pʊyɔɔ kɛ tɩyɩnzɩ yɔɔ tɔm kpɛlɛkɩya panɛ: Piritaniki tʊ John Couch Adams, pɩnaɣ 1843 taa nɛ Fransɩ tʊ Urgain Le Verrier, pɩnaɣ 1846 taa panaalɛ palaba akɔntanaa ndɩ ndɩ nɛ hɔɔlʊʊ hɔɔlʊʊ nɛ pana se tʊtʊʊyɛ taa tɩyɩŋga litozoŋga nakɛyɛ wɛɛ.

Salaŋ fenaɣ 23 pɩnaɣ 1846 kɛ Caama tʊ Johann Gottfried Galle cɔna ñɩɣyʊ taa nɛ ɛna sɩŋŋŋ se tɩyɩŋga litozo ŋga wɛɛ. Payaʊ se neptini yɔ, Roma mba tɛ kpeɣ menkpeɣ taa lɛ pɩkɛna lɩm fɛɛʊ tɛ sɩʊ.