Moŋgooli kewiyaɣ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Ajɛyɛ pacaɣ ma-ñʊʊ yɔɔ waa naayɛ kpɛndɩ kpɛm nɛ payaa a-kewiyaɣ se Moŋgooli kewiyaɣ. Moŋgooli kewiyaɣ ŋga, kapaɣlɩ pɩdɩɩfɛyɩ. Ajayɛ pacaɣ ma-ñʊʊ yɔɔ waa kewiyaɣ nakɛyɛ tapaɣlɩ nɛ pɩtalɩ moŋgooli ñɩŋga. Ɖooo kpaɖʊʊ hiu nɛ naadozo ñɩŋgʊ taa paɖʊ moŋgooli kewiyaɣ. Sʊsɔ Gengis Khan nɛ e-piya nɛ ɛ-sɛyɩnaa nɛ ɛ-sɔɔjanaa pasɩna kewiyaɣ ŋga. Moŋgooli kewiyaɣ walaa pɩtalɩ kilomɛtanaa miiliyɔɔwaa niidozo nɛ naadozo.

Kpaɖʊʊ hiu nɛ naadozo ɖɩtɛnɖɛ Gengis Khan kewiyaɣ kpa ɖoŋ siŋŋ nɛ pɩkɩlɩ. Alɩwaatʊ ndʊ tɩ-taa lɛ, moŋgooli kewiyaɣ walanzɩ kpaɣna Meditɛɛraanee, Pasifiiki lɩŋgamʊʊ hɔɔlʊʊ taa nɛ powolo Siiberii tɛtʊ taa Ɛndɩ ɛjaɖɛ taa nɛ pɩɖɛɛ Ɛndoziini ñɩnɖɛ taa. Ɛlɛ, pɩtɛkpɛndɩna Ruusii ɛjaɖɛ kɩpɩnɖɛ nɛ Ɛɛndoziini ɛjaɖɛ maɣmaɣ.

Kpaɣna pɩnaɣ 1260 taa lɛ, moŋgooli kewiyaɣ tɛyɩ hɔɔlɩŋ naanza. Hayi kiŋ nɛ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ hɔɔlʊʊ taa lɛ, tɛtʊ ndʊ payaɣ se «steppes russes» yɔ tɩwɛɛ. Tɩkɛ «Horde d’or» ɛjaɖɛ. Sʊsɔ Djötchi liɖe taa ñɩma ɖiyiɣna ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa ñɩma. Djötchi liɖe taa ñɩma mba, pɛkɛ Gengis Khan kajalaɣ piya. Hadɛ kiŋ nɛ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ hɔɔlʊʊ taa lɛ, mba payaɣ se Ilkhans waa yɔ, paba ñɛwɛna. Pɛkɛ Pɛɛrɩsɩ (Perse) ɛjaɖɛ taa ñɩma. Pɛkɛ Hülegü liɖe taa ñɩma. Hülegü kɛ Tolui pɩyalʊ. Tolui ñɛkɛ Gengis Khan pɩyalʊ tɩnʊʊ.

Hɛkʊ taa lɛ, sɔzɔ weyi payaɣ se Djaghataï yɔ, e-liɖe taa ñɩma ñɛwɛna. Djaghataï kɛ Gengis Khan pɩyalʊ naalɛ tʊ. Piyele wɩsɩ ɖɩlɩyɛ hɔɔlʊʊ taa lɛ, pɩkɛ MoŋgooliSiini pa-ajɛya. Mba payaɣ se Yuan waa yɔ, mba wɛna Siini ɛjaɖɛ taa. Sɔsɔ weyi payaɣ se Kubilai Khan yɔ, ɛnʊ tɩna Siini ɛjaɖɛ tikiɖe yaa ɛnʊ yebina nɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩwɛɛ. Kubilai Khan kɛ Hülegü ɖalʊ. Ɛkɛ weyi payaɣ se Tolui yɔ ɛ-pɩyalʊ. Tolui ñɛkɛ Gengis Khan pɩyalʊ. Kubilai Khan cɔŋnana Marco Polo tɛtʊ yɔɔ.

Moŋgooli kewiyaɣ kɔma kɔyɔkɩ alɩwaatʊ ndʊ sɔsɔ Kubilai Khan nɩna Siini ɛjaɖɛ yɔɔ ɖeke cɔnaʊ yɔ. Peeye e-koyindinaa paɣzɩ ɖʊ kewiisi ndɩ ndɩ. Moŋgooli kewiisi ndɩ ndɩ ñʊŋ tɩnaa lʊba kpem se paɖaɣnɩ Moŋgooli kewiyaɣ kpɛndʊʊ kpɛm, ɛlɛ pawɩɩ tɔnʊʊ.

Sɔsɔ Gengis Khan tɔɔ kewiyaɣ Moŋgooli ɛjaɖɛ taa kpaɣ pɩnaɣ 1187 nɛ puwolo pɩsɩɩna pɩnaɣ 1196 ñɩŋga taa. Ɛ nɛ Tayitchi'out ñɩma palaba you nɛ ɛwabɩ-wɛ. Tayitchi'out ñɩma wɛ Bouriatie tɛtʊ taa. Bouriatie tɛtʊ ndʊ tɩpɩsɩna Siberii ɛjaɖɛ lɛlɛɛyɔ. Wiyaʊ Gengis khan laba you ɖɔɖɔ nɛ Tatars ñɩma nɛ ɛwabɩ-wɛ ɖɔɖɔ. Mbʊ yebina nɛ ɛwɛɛna ɖoŋ nɛ eɖiyiɣ Moŋgooli ɛjaɖɛ nɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ hɔɔlʊʊ taa.