Leemuu

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Leemuu kɛ nandʊʊ piye tɩŋ, pɩkɛ leemuu tɩŋ piye kɩkɛ tɩŋ tamsʊʊ cejewiye taa nandʊʊ piye. Ɛ-ɖɔɔ sakɩyɛ nɛ kajalaɣ lɛ, ɛlɩnɛ Citrus simens tɩŋ tɛ ɛzɩ calɩm leemɩŋ nɛ ñaŋ leemɩŋ weyi ɛlɩnɛ leemɩŋ nɩ ndɩ cɔlɔ yɔ. Pɩkɛ tɩŋ piye ndɩ pɔtɔkɩ-ɖɩ yɔ, ɖɩ-hɩɖɛ sɛwa pɩlɩnɛ kɩ-tɛ fitamini C paa papɩzɩɣ se pɛkɛtɩna-kʊ nɛ tɩŋ pee lɛɛnaa nɛ tɩŋ hatʊ lɛɛtʊ yɔ. Pɩkɛ tɩŋ piye nanza ñɩndɛ ndɩ pakɩlɩ hayʊʊ kedeŋga kpeekpe taa yɔ.

Leemuu ɛzɩ ɖɩnɩɣ kɩ-hɩɖɛ yɔ wɛna leemuu tɛ sɛmɩŋ. Kɩ-tɔnʊʊ wɛ kpɩzɩŋ nɛ kɩ-yɔɔ wɛ ñɔkʊ ñɔkʊ. kɩ-taa wɛ hɔɔlɩŋ ndɩ ndɩ ɖɔɖɔ ɛzɩ kɩ-kopuu mandarini yɔ. Kɩ-taa lɩm wɛ lelemɩnaɣ nɛ pɩ-taa wɛ sikiri nɛ ñɩmɩŋ nɛ pɩ-taa wɛ fitamini C. Palakɩ-kʊ nɛ saladɩ nɛ anasaayɩ cotuu yaa pɔñɔʊ kɩ-lɩm. Calɩm leemɩŋ kpaɣ ɛ-hɩɖɛ ɖenɖe keeke ɛkɛ kɩsɛmɩŋ ɛ-tomnaɣ yɔ. Pɩtɛ sɛmɩŋ ɛnʊ ɛlɩnɛ antocyane cɔlɔ nɛ pɩkpeekpe pɩkpɛndʊʊ tɩŋ nɩɩyɛ tɛ lɛ, pɩpɩsɩɣ niikaɣ. Leemuu tɛ antocyane ɖoo kiɖe tɛ lɛ, pɩwɛ yuulee ɛlɛ pɩpɩsɩɣ kɩsɛmɩŋ pɩkatʊʊ leemuu ñɩmɩŋ lɩm.

Leemuu tɛ nɛ Siini ɛjaɖɛ taa. Ɖɩpɩzɩɣ ɖɩtɩlɩɣ nɔmɔŋ sɔsɔŋ nɩɩlɛ weyi kɩtɩŋga nɛ kʊsʊʊ Eerɔpʊ ɛjaɖɛ taa. Mediteranee nɔmɔʊ canaʊ katʊʊ alɩwaatʊ taa (kpaɣɖʊ 9 nɛ 13) pɩlɩnɛ leemuu ñaŋ ŋgʊ ŋgʊ Pɛrɩsɩ mba ɖɛzaɣ Arabɩ mba piye nɩ pɔsɔ-dɩ Sisili ɛjaɖɛ taa ɖenɖe kɩmɩzaa nɛ pɩtalɩ Erɔpʊ tɩŋga taa yɔ.

Nabʊlɛ alɩwaatʊ taa lɛ, kpaɣɖʊ 16 taa lɛ, Pɔrɩtɩkɛ mɛlɛ naa taa nɔmɔŋ woɖaa lɩɣ leleŋ leemuu yɔ siini nɛ papɩsɩna-kʊ Eerɔpʊ ɛjaɖɛ taa nɛ kɩwa leemuu ñŋ ŋgʊ. Ɖooo kpaɣɖʊ nɛɛlɛ hɛkʊ alɩwaatʊ taa lɛ leemuu kɛkɛ ajana pʊyʊʊ nɛ pahaɣ-kʊ ɛzɩ Nɔwɛlɩ kʊjɔʊ nɛ Nicolas kɩɖeɖeʊ (Peyibaa) kɛ piya. Kɩ-haɖaʊ kawaba mbʊ ɖooo lɔŋ lɛ kɩpɩsɩɣ maŋpɩza waa ɖoŋ pɩyʊʊ.