Lɩŋgamʋʋ

Pɩlɩɩna Wikipediya

Lɩŋgamʋʋ kɛ lɩm wandamm kadaɣ nakɛyɛ. Kedeŋa kpeekpe yɔɔ cɩnɛ, lɩm wandamm waa kadasɩ kpɛndɩ naadozo. Nzɩɩ yɔ : lɩŋgamʋʋ nɛ teŋgu nɛ kujomuu. Sɩ-naadozo sɩ-taa lɛ, lɩŋgamʋʋ lɩm kadaɣ kɩlɩna walʋʋ. Lɩŋgamʋʋ taa lɩm wɛ salala.

Kedeŋa yɔɔ lɩŋgamɩŋ tɩŋa taa payɩ lɛ, pasifiki lɩŋgamʋʋ kɩlɩna walʋʋ. Yee pɛtɛyɩ kedeŋa kpeekpe hɔɔlɩŋ naadozo kɔyɔ, pasifiki lɩŋgamʋʋ kpakɩɣ hɔɔlʋʋ kʋɖʋmʋʋ mpilim. Kɩ-walanzɩ kɛ 166 241 km2. Pasifiki lɩŋgamʋʋ wɛ tɛtʋ wandamm waa naadozo hɛkʋ taa. Tɩwɛ Azii nɛ Amerika nɛ Oseyanii pɛ-tɛtʋ wandamm waa hɛkʋ taa.

Pasifiki lɩŋgamʋʋ lɩm cukaŋ kɛ mɛtɛnaa 4 300. Kɩ-hɔɔlɩŋ lɛɛŋ lɩm cukaŋ cɛzɩ mɛtɛnaa 11 100 yɔɔ mbʋ yɔ. Lɩŋgamʋʋ kʋnɛ kɩ-wayɩ lɛ, Atɩlantiki lɩŋgamʋʋ tɩŋɩna walanzɩ nɛ cukaŋ pa-nʋmɔʋ taa.

Atɩlantiki lɩŋgamʋʋ walanzɩ kɛ 106 000 000 km2. Kɩ-taa lɩm hɔɔlʋʋ nakʋyʋ cukaŋ kɛ mɛtɛnaa 4 200. Piyele kɩ-hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩ-taa lɩm kɩlɩ limuu yɔ, kʋkʋ nakʋ cukaŋ kɛ mɛtɛnaa 9187.

Atɩlantiki lɩŋgamʋʋ wayɩ lɛ, ɛndiyɛɛ lɩŋgamʋʋ tɩŋɩna walanzɩ nɛ cukaŋ pa-nʋmɔʋ taa. Ɛyʋ ɛɛpɩzɩɣ ɛya ɛndiyɛɛ lɩŋgamʋʋ lɩm taa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ, ɖɔmpe sɔsɔna wɛ lɩŋgamʋʋ ŋgʋ kɩ-taa.

Ɛndiyɛɛ lɩŋgamʋʋ cukaŋ kɛ mɛtɛnaa 3 960. Ɛlɛ, kɩ-hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩkɩlɩ limuu yɔ, kʋkʋ cukaŋ kɛ mɛtɛnaa 7 000. Lɩŋgamʋʋ kʋnɛ kɩ-wayɩ lɛ, Ɔsɩtralii lɩŋgamʋʋ tɩŋɩɣna. Arɩtiki lɩŋgamʋʋ pɩtɔyɩna lɩŋgamɩŋ tɛ walanzɩ nɛ po-cukaŋ nʋmɔʋ taa. Kɩ-walanzɩ kɛ 14 090 000 km2. Piyele ku-cukaŋ ñɛkɛ mɛtɛnaa 1 380. Ɛlɛ, kʋ-hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩkɩlɩ limuu yɔ, kʋkʋ cukaŋ kɛ mɛtɛnaa 5 440.