Kpɛndʊʊ ñɩɣɖɛ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Kpɛndʊʊ ñɩɣɖɛ payaɣ se aliyaazɩ. Palabam nɛ ñɩɣlɩm wonuu nɛ kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ wonuu kʊɖʊmʊʊ nɛ sakɩyɛ pɛkpɛndaa nɛ pɩpɩsɩ kpɛndʊʊ ñɩɣɖɛ.

Ñɩɣlɩm mbʊ pɩ-taa wɛ kelekele yɔ, pʊwɛna hoɖe kpɛlɛkʊʊ wondu wɛtʊ. Hoɖe kpɛlɛkʊʊ wonuu payaɣ se mekaniki wonuu. Piyele ñɩɣlɩm mbʊ pɩ-taa wɛ kelekele yɔ payaɣ se meetalɩ piiri. Alɩwaatʊ ndʊ pɔsɔzʊʊ wondu lɛɛtʊ ñɩɣlɩm mbʊ pʊwɛ kelekele yɔ pɩ-taa lɛ, ñɩɣlɩm mbʊ, pɩkpa ɖoŋ pɩdɩɩfɛyɩ. Papɩzɩɣ pɔsɔzɩ ɖɔɖɔ lɩmviduu ɖoŋ ñɩŋgʊ ñɩɣlɩm mbʊ pʊ-yɔɔ nɛ ñɩɣlɩm mbʊ, pɩkpa ɖoŋ. Lɩmviduu ɖoŋ ñɩŋgʊ payaɣ se solisiyɔɔ sooliidi. Papɩzɩɣ paɖʊ ɖɔɖɔ mbʊ payaɣ se karɩbɔɔnɩ yɔ ñɩɣlɩm mbʊ pɩ-taa nɛ pʊpʊ kpa ɖoŋ siŋŋ. Wondu ndɩ ndɩ pɔsɔzʊʊ se meetalɩ piiri ɛkpa ɖoŋ yɔ, tiyeki se meetalɩ piiri ŋgʊ kɩtaapʊʊ ɖɔɖɔ. Wondu ndɩ ndɩ ndʊ tɩlakɩ ɖɔɖɔ nɛ meetalɩ piiri wɛɛna wɛtʊ kɩbandʊ lɛɛtʊ.

Wondu ndɩ ndɩ ndʊ tɩwɛ kpɛndʊʊ ñɩɣɖɛ taa yɔ, tɩ-taa lɛ, wonuu ŋgʊ kɩkɩla ɖɔʊ yɔ, kɩ-hɔɔlʊʊ payaɣ se «meetalɩ tigiɖe» yaa «tigiɖe». Piyele nɛ wondu lɛɛtʊ ndʊ pɔsɔza yem yɔ, payaɣ tʊtʊ se kpɛndʊʊ ñɩɣɖɛ wondu yaa wondu kɩsɔzʊtʊ. Wondu ndʊ pɩtamʊna se tɩwɛɛ kpɛndʊʊ ñɩɣɖɛ wondu taa yɔ, tʊtʊ payaɣ se asuluma wondu.

Meetoo wondu kɩlɩna ɖɔʊ kpɛndʊʊ ñɩɣɖɛ taa. Ɛlɛ, papɩzɩɣ ɖɔɖɔ pana ɛzɩ karɩbɔɔnɩ karɩka ñɩɣɖɛ taa. Karɩka ñɩɣɖɛ payaɣ se asiyee. Papɩzɩ ɖɔɖɔ pana silisiyɔɔm (silicium) alimiiniyɔɔm taa.

Yee wonuu ŋgʊ kɩwɛ kpɛndʊʊ ñɩɣɖɛ taa yɔ, kɩtɛkɛ meetalɩ wonuu kɔyɔ, kɩɩwɛɣ ɖoŋ camɩyɛ. Ɖɔɖɔ lɛ, yee pɛtɛyɩ wondu ndʊ tɩwɛ karɩka ñɩɣɖɛ taa tam mɩnɩʊ kɔyɔ, karɩbɔɔnɩ kpakɩɣ pɩɩtalɩŋ hɔɔlɩŋ naalɛ. Ɛlɛ, yee pɩkɛ mbʊ payaɣ se fɔɔtɩ (fonte) yɔ pɛtɛyɩ tam mɩnɩʊ taa kɔyɔ, karɩbɔɔnɩ kpakɩɣ pɩɩtalɩɣ hɔɔlɩŋ lʊbɛ. Ŋgʊ papɩzɩɣ pɛkpɛndɩ ñɩɣyʊʊ ŋgʊ payaɣ se kwivri yɔ nɛ ŋgʊ kʊkʊ payaɣ se sɛŋkɩ yɔ. Ñɩɣyʊʊ kɩkpɛndʊʊ ŋgʊʊ payaɣ se lɛɛtɔɔ.