Flandɩ kʊnʊŋ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche
Fulani Woman from Niger

Flandɩ kʊnʊŋ kɛ Flandɩ ɛyaa tɛ tɩmʊʊ taa lʊlʊʊ kʊnʊŋ nɛ kɩ-kɛ ɖɔɖɔ kʊnʊŋ naalɛ ŋgʊ pɔyɔɔdʊʊ-kʊ ageeta taa ɛzɩ ɖama hɛkʊ taa kʊnʊŋ Afrika tɩmɩŋ lila lɛɛna taa. Ajɛyɛ wena a-ta pɔyɔɔdʊʊ kʊnʊŋ ŋgʊ yɔ atalɩ ɛzɩ nɛɛlɛ mbʊ yɔ Afrika nɛ Wɩsɩ Ɖɩɖʊyɛ nɛ Hɛkʊ taa kɩŋ, ada kɔyɔ SenegaalɩMaaliiMoritaaniiKambiiKinee-KonakriiKameruniNizɛɛrɩPurkina FasooCaadɩNaajeeriyaSiyeeraa LeyɔɔnɩSudaanɩSenegaalɩ pɔɔ kidemiŋ yɔ nɛ Niili Pɔɔ yɔ.

Flandɩ kʊnʊŋ kɛ Toucouleurs waa lʊlʊʊ taa kʊnʊŋ Seneegaalɩ pɔɔ kɩmalakʊ sɔsɔʊ taa nɛ Flandɩ ɛyaa mba pɛwɛ Nɩzɛɛrɩ pɔɔ handala fɛɛʊ pɩtaa ñɩŋgʊ ŋgʊ kɩwɛ Malii ɛjaɖɛ taa yɔ ŋgʊ payaɣ se Macina. Payaɣ kʊnʊŋ ŋgʊ hɩla ndɩ ndɩ mbʊ ɖɩnaɣ yɔ. Seneegaalɩ nɛ Moriitaanii ajɛyɛ taa mba ya-kʊ se Pulaar. Kinee (Fouta Djalon) mba ya-kʊ se Pular. Seneegaalɩ Wɩsɩ Ɖɩɖʊyɛ (Fouladou) ageeta taa mba ya-kʊ se foulacounda.

Fulani and Fulania

Wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa ajɛyɛ anɛyɔ Adamawa Kameruni nɛ Malii nɛ Nɩzɛɛrɩ nɛ Caadɩ nɛ Suudanɩ ya-kʊ se Fulfulde. Sɔnzɩ hɔɔlʊʊ taa lɛ, Fransɩɩ waa ya-kʊ se Peul yaa Poular. Eŋglɩsɩ mba ya-kʊ se Fulfuldé. Caama mba ya-kʊ se Fulsprache.

Ɛyaa mba pɔyɔɔdʊʊ Flandɩ kʊnʊŋ yɔ payaɣ se Haal- pulaaren. Pʊtɔpʊʊ se foulaphone. Maʊ taa lɛ, Flandɩ yɔɔdʊ-yʊ , pɩlɩna lakayaɣ haal cɔlɔ tɔbʊʊ se yɔɔdʊʊ. Sakɩyɛ taa lɛ, payaɣ se haal-pulaaren. Pamaɣ Flandɩ kʊnʊŋ nɛ Latɛŋ masɩ nɛ Arabɩ masɩ yaa Adlam masɩ. Ajɛyɛ sakɩyɛ maazaɣ nɛ paandɩ lɛ, ɖɩ-maɣna Latɛŋ masɩ nzɩ sɩñɩkʊ Afrika kɩ-kɛdɩnaʊ ŋgʊ kɩpasɩɣ tʊkasɩ ɛjɛɖɛ nɛ lɛɛɖɛ yɔ.

Fulani teenagers celebrating 'Eid' in Abuja, Nigeria

Kajalaɣ Latɛŋ masɩ nzɩ pakpaɣ se pamana Flandɩ kʊnʊŋ hɩɣ sɩ-tɩ kajalaɣ hɩɣtʊ pɩnaɣ 1930, kɔzɩ kɔzɩ F.W.Taylor tɔm kpou taa pɩnaɣ 1932. Pɩnaɣ 1966 lɛ, Unesco ñɩnɩɣ nɛ kɩkpelɩɣ nɛ kɩpɩsɩɣ kɩmaŋ Bamako ɛjaɖɛ taa kʊnʊmɩŋ. Ajɛyɛ sakɩyɛ kpaɣ tɔma ana a-wɛtʊ nɛ a-lakasɩ se palɩzɩ a-tɛ ajɛyɛ taa kʊnʊmɩŋ tɛ masɩ.