Chimamanda Ngozi Adichie

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche
Chimamanda Ngozi Adichie 9407

Palʊla Chimamanda Ngozi Adichie kɛ salaŋ fenaɣ kɩyakʊ 15 pɩnaɣ 1977 kɛ Abaa tɛtʊ taa, ɖenɖe payaɣ se Anambra yɔ, pɩwɛna Naajeeriya ɛjaɖɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ nɛ hadɛ kiŋ nɛ ɛsɩ pɩnaɣ 2017 ɛwɛna pɩnzɩ 40. Ɖenɖe siŋŋŋ palʊlayɩ yɔ lɛ Enugu nɛ ɛcaɣ sukuliu kɩtɛzʊ ŋgʊ payaɣ-kʊ se Nsuka yɔ kɩ-taa, kpaɣna pɩnaɣ 1960, pɩwɛna Naajeeriya nɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ nɛ hadɛ kiŋ. Palʊla-wɛ pɛkpɛnda ɛyaa looɖo nɛ Chimamanda Ngozi Adichie kɔyɔ kagbaanzɩ-tʊ.

Ɛ-caa kawɩlaɣ sukuli kɩtɛzʊ ŋgʊ kɩ-taa akɔnta ŋgʊ kɩtazʊʊ huwa lɛɛna taa nɛ payaɣ-kʊ staatistiki yɔ nɛ e-ɖoo ñɔɔzaɣ sukuli ŋgʊ kɩ-tʊma ɖamɩŋ taa. Pɛkɛ kooka ŋga payaɣ-kɛ Abaa yɔ ka-taa ùba nɛ pɛwɛ Anambra taa.

Ms. magazine Cover - Summer 2014

Chimamanda Ngozi Adichie kaawɛna pɩnzɩ 19 lɛ, ɛɖɛɛ Etaazunii, Pɛnsilvanii tɛtʊ taa nɛ ɛpaɣzɩ communication et les sciences politiques kpɛlɛkʊ sukuli kɩtɛzʊ ŋgʊ kɩwɛ Trɛksɛlii, Fiilaadɛlfiya tɛtʊ taa yɔ kɩ-taa. Pɩnaɣ 2001 kɛ ɛmʊ e-sukuli ŋgʊ kɩ-takayaɣ nɛ ɛ-tʊmɩyɛ kɛkɛdɩna ɛ-wɩlɩyaa pɩkɩlɩ lala payɩ nɛ paha-ɩ samtʊ tʊmɩyɛ nimiye.

Pɩnaɣ 2003 taa ɛtɛza ɛtasa mʊʊ e-sukuli tɛzʊ takayaɣ takayɩsɩ maʊ taa sukuli kɩtɛzʊʊ ŋgʊ payaɣ-kʊ se Uniivɛrsite Johns-Hopkins nɛ kɩwɛ Baltimore yɔ kɩ-taa.

Chimamanda Ngozi Adichie 9374

Pɩnaɣ 2008 taa ɛtasa mʊʊ sʊkulɩ kɩtɛzʊʊ taa takayaɣ Afrika takayɩsɩ maʊ taa Yale sukuli kɩtɛzʊʊ taa. Pɩnaɣ kʊɖʊmaɣ ŋga ka-taa paha-ɩ samtʊ takayaɣ ŋga payaɣ-kɛ se MacArthur yɔ nɛ samtʊ nima ndɩ ndɩ kɛ Harvard sukuli kɩtɛzʊ taa. Pɩnaɣ 2017 taa ɛmʊ e-sukuli kɩtɛzʊ takayaɣ ŋga payaɣ-kɛ se Tɔktoora yɔ kɛ takayɩsɩ maʊ nɛ sɩ-tɔm kpɛlɛkʊ kɛ Edimburgii sukuli kɩtɛzʊ taa. Pɩnaɣ kʊɖʊmaɣ ŋga ka-taa kɛ Chimamanda Ngozi Adichie kʊyɩ ɛjaɖɛ ɖinɛ ɖi-yɔɔ.