Carl Friedrich Gauss

Pɩlɩɩna Wikipediya

Johann Carl Friedrich Gauß (Caama kʊnʊŋ taa pɔyɔɔdʊʊ se gaʊs, matʊ paɣtʊ taa lɛ, pama se Gauss nɛ Fransɩɩ kʊnʊŋ taa, Itaalii kʊnʊŋ taa lɛ, Carolus Fridericus Gauss). Palʊla-ɩ ɖoma fenaɣ kɩyakʊ 30 pɩnaɣ 1777 kɛ Brunswick nɛ ɛsɩ lɛɣla fenaɣ kɩyakʊ 23 pɩnaɣ 1855 kɛ Göttingen. Ɛyʊ ɛɛkɛ lɛɣtʊ tɩlɩyʊ, nɛ tɩyɩnzɩ yɔɔ kpɛlɛkʊʊ niye mʊyʊ nɛ ɖɔɖɔ tomnasɩ ɖɔnɛ kpɛlɛkʊʊ kɛ Caama ɛjaɖɛ taa. Ɛkɔna lɔŋ lɩmaɣza sakɩyɛ hɔɔlɩŋ ɛnʊ ɛ-niitozo ɛ-taa. Pɛsɛyɩ-ɩ hɩɖɛ se lɛɣtʊ tɩlɩyaa wiyaʊ nɛ pɔtɔ se ɛkɛ lɛɣtʊ tɩlɩyaa taa niye mʊyʊ kɛ pɛ-tɛ alɩwaatʊ lɛɣtʊ tɩlɩyaa tɩŋa taa.

Gauss kaakɛnɛ Göttingen losuu tʊmɩyɛ ɖɩlaɖɛ nɔɔ ɖɛyʊ ɛlɛ, ɛta lakɩ tʊmɩyɛ ɛzɩ lɛɣtʊ tɩlɩyʊ wɩlɩyʊ. Ɖɩcɔna nɛ ɖɩnaɣ kɔyɔ ɛtaasɔɔlɩ wɩlɩɣ tʊmɩyɛ kpoyi ɛlɛ, eseɣtaɣ e-sukuli piyaa sakɩyɛ nɛ halɩ pa-taa sakɩyɛ kɔɔ papɩsɩ lɛɣtʊ tɩlɩyaa siŋ kɔzɩ kɔzɩ Gotthold Eisenstein nɛ Bernhard Riemann. Gauss, palʊla-ɩ keeke Brunswich-Wolfenbüttel, kɛ kʊñɔŋ cejewiye naɖɩyɛ taa. E-doo kaakɛ kɩsɩŋɩlɩɣ nɛ ɛtapɩzɩɣ ɛɖɔkɩ ɛ-lʊlʊʊ evemiye. Ɛlɛ, ɛpɩza ɛtɔzɩ se palʊla-ɩ cɩla nakʊyʊ wiye, kɩyakɩŋ lutozo pʊcɔ patɔɔ Yeesu Krɩstʊ tɛ ɛsɔda kpaʊ kazandʊ ndʊ pɔtɔkɩ-tʊ Pasɩka wayi kɩyakʊ 40 ŋgʊ wiye yɔ.

Pɩnaɣ 1792 alɩwaatʊ taa lɛ Brunswick cɔna nɛ ɛna se ɛwɛ lɔŋ piŋ mbʊ lɛ, ɛhayɩ liidiye kɩhɛyɛ naɖɩyɛ se pɩsɩna-ɩ nɛ ɛla e-sukuli. Kɛlɛ pɩha-ɩ ɖoŋ nɛ ɛɖɛɛ Carolo-Wilhelmina Brunswick lɛɣtʊ sukuli kɛtɛzʊʊ taa kɛ kpaɣ pɩnzɩ 1792 nɛ 1795 hɛkʊ taa. Peeɖe ɛkpɛlɛka nakaŋ yɔɔ kpɛlɛkɩtʊ sukuli.

Pɩnaɣ 1804 taa kɛ ɖoma fenaɣ kɩyakʊ 12 alɩwaatʊ palɩza-ɩ se ɛkɛ Royal Society ŋgbɛyɛ taa ɛyʊ. Aloma fenaɣ kɩyakʊ 9 pɩnaɣ 1805 taa ɛɖɔkɩ ɛ-tɛ kajalaɣ nesi ɖɔkʊ ɛ-nɛ ɛ-halʊ Johanna Osthoff. Mbʊ lɛ, ɛñɩnɩɣ ehiɣ nɛ ɛwɛ ɛ-tɩyɔɔ kɛlɛ pɩkɔma pɩnaɣ 1807 alɩwaatʊ taa lɛ, pakpa-ɩ se ɛkɛ tɩyɩnzɩ yɔɔ kpɛlɛkʊʊ wɩlɩyʊ nɛ losuu tʊmɩyɛ ɖɩlaɖɛ ñʊʊ tʊ kɛ Göttingen tɛtʊ taa.

Pʊkɔma pɩnaɣ pɩsɩ lɛ, ɛtasɩ halʊ kpaʊ nɛ ɛlɛ paya se Minna Waldeck (kɩyɛɛna fenaɣ kɩyakʊ 4 pɩnaɣ 1810 alɩwaatʊ taa). Pɩnaɣ kʊyʊmaɣ ŋga ka-taa lɛ, ɛ-halʊ naalɛ tʊ sɩ. Ɛ-pɛlɔ Thèrèse kpaɣ mɩzaɣ yɔɔ sʊʊtʊ nɛ ɛcɔŋna ɛ-caa yɔɔ pɩkɔɔ pɩtalɩ alɩwaatʊ ndʊ ɛlɛ ñɩɩza kedeŋga yɔ. Pɩkɔma lɛɣlaɣ fenaɣ kɩyakʊ 23 pɩnaɣ 1855 taa lɛ, ɛsɩ Göttingen tɛtʊ taa kɛ Hanovre kewiyaɣ ɛjaɖɛ taa. Pepimi-ɩ Albani sɩɖaa naŋ yɔɔ.