Béla Bartók

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Palʊla Béla Viktor János Bartók kɛ lakɩŋ fenaɣ 25 wiye pɩnaɣ 1889 kɛ Panat tɛtʊ taa Otirisii-Hɔŋgrii ɛjaɖɛ taa nɛ ɛsɩ salaŋ fenaɣ 26 wiye pɩnaɣ 1945 ɛɛwɛna pɩnzɩ 64. Béla Viktor János Bartók sɩba Niwu-Yɔrkɩ tɛtʊ taa, Etaazunii taa. E-fezu caɣʊ taa lɛ, tʊma sɔsɔna wena ɛlaba yɔ akpɛnda naatozo: hendu lʊɖʊ, caanaʊ taa wendu kpɛlɛkɩyʊ nɛ tɩtɩlʊ nɛ piyano maɖʊ. Sukuli kɩtɛzʊʊ ŋgʊ kɩ-taa pawɩlʊ soo mabʊ nɛ payaɣ-kʊ se Franz- Liszt yɔ kɩ-taa ɛlaba e-sukuli kɩtɛzʊʊ nɛ ɛna weyi pakɩlaɣ tʊma labʊ yɔ ɛnʊ yɔ Zoltán Kodály. Ɛ-cɩcaanaa kɔyɔ István Thomán nɛ László Erkel Hans von Koessler. Béla Bartók kɛŋna kacalaɣ-tʊ weyɩ ɛñɩna ethnomusicologie yɔ nɛ e-fezu caɣʊ nɛ ɛ-tʊma taa payɩ lɛ etotuu ɛtɛkɛɛ, Hɔŋrii tɛtʊ taa kɛ ɛwɛɛ. Payaɣ Béla Viktor János Bartók ɖoo se Paula Bartók nɛ ɛkɛ wɩlɩʊ sukuli cikpeluu nakʊyʊ taa nɛ ɛ-caa ñɛkɛ haɖaʊ sukuli cɩkpelu nakʊyʊ yɔɔ cɔnɩyʊ nɛ e-neu kɔyɔ Elza Bartók (1885–1955). Ɛ-ñɩma mba paakɛ ɖɔɖɔ hendu teyaa. E-ɖoo paɣza-ɩ piano kpɛlɛkʊʊ lɛ Béla kaawɛna pɩnzɩ kagbaanzɩ.