̩Ñɩmɩyɛ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Ñɩmɩyɛ kɛ ñɩɣyʊʊ ɖoŋ ñɩŋgʊ nakʊyʊ. Poluki-kʊ nɛ kʊ-nɔɔ wɛɛ cʊŋŋ. Ñɩmɩyɛ wɛ azaɣ pɩdɩɩfɛyɩ. Ɛgbamɩyɛ taa lɛ, payaɣ se ñɩmɩyɛ, peyele sakɩyɛ taa lɛ, payaa se ñɩma. Ñɩma pakaŋna kancɩ. Anaa palakɩna kpelasɩ ndɩ ndɩ. Ñɩma wɛ wazaɣ pɩdɩɩfɛyɩ.

Mesopotami egetiye taa pacalɩ naʊ kajalaɣ ñɩma. Ñɩma ana pakaŋkaɣna hatʊ ndʊ palabɩna ñɩɣyʊʊ ŋgʊ payaɣ se kwivri yɔ sɩʊ kpelesi yɔɔ. Kuwivrɩ hatʊ ndʊ palaba-tʊ nɛ pɩla pɩnzɩ 3.500 nɛ pʊcɔ palʊlɩ Yeesu Krɩstʊ. Toovenum lɛ, ɖooo canaʊ taa polubi ñɩmɩyɛ. Ɖajaa Homère tɔma se ñɩmɩyɛ kɛ ɖaʊ cʊŋŋ ŋgʊ kɩtamsʊʊ kpoŋkpolonaa naalɛ yɔ. Roma ñɩma ñɩma nɛ ñɩɣtʊ ɖoŋ ñɩndʊ. Ñɩma ana paɖʊwaɣ pɔ-sɔɔjanaa naakoma yɔɔ kpɛɛɛ.

Ɖooo lɛ, ɛyʊ lukaɣ ñɩma nɛ e-nesi. Ɛlɛ nɔɔnɔɔ yɔ, anasaayɩ ñɩɣtʊ lukana-yɛ. Ɖooo lɛ, ñɩma kakɩlɩna liidiye mbʊ a-wazaɣ ɖɔ pɩdɩɩfɛyɩ. Pañɩnaɣ-yɛ pɩkɩlɩ mbʊ payaɣ se ceviiyi (cheville) waa yɔ.

Pɩnaɣ 1786 taa anasaayɩ ñɩɣtʊ calɩ lubuu ñɩma. Etaazunii tɛtʊ taa pajalɩ-yɛ lubu nɛ anasaayɩ ñɩɣtʊ. Ɖajaa Ezekial Reed calɩna-yɛ lubu. Pʊwayɩ lɛ, ɖajaa Thomas Clifford ñolubi-yɛ pɩnaɣ 1790 ñɩŋga taa. Kewiyaɣ Kɩkpɛndaɣ tɛtʊ taa ɛlɛ lubi-yɛ.

Sɔnɔ Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa anasaayɩ ñɩɣdʊ ndɩ ndɩ lubu pɩlɩŋ kagbaanzɩ taa poluki ñɩma ndɩ ndɩ. Poluki ñɩma atalɩ ɛzɩ tɔɔnɩ waa 20. 000 mbʊ yɔ pɩnaɣ taa. Ñɩma ɛ ndɩ ndɩ kpem Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa. A-wɛtʊ ndɩ ndɩ talɩ ɛzɩ 300 taa mbʊ yɔ. Siini ɛjaɖɛ ɖɔɖɔ luki ñɩma pɩdɩɩfɛyɩ.

Ñɩma lubu tʊmɩyɛ ɖɛ nɛ ɛsɩndaa pɩdɩɩfɛyɩ Lorɛɛnɩ (Lorraine) ɛjaɖɛ taa. A-lubu tʊmɩyɛ ɖɛ nɛ ɛsɩndaa ɖɔɖɔ Fosijɩ (Vosges) egetiye taa.

Ɛzɩma ñɩmɩyɛ kpɩtɩɣ yaa kpoŋkpolonaa naalɛ nɛ ɖama ?[ñɔɔzɩ | ñɔɔzɩ wikicode]

Ñɩmɩyɛ nɔɔ wɛ cʊŋŋ. Pasɩɣ-ɖɩ ɖɩ-nɔɔ yɔɔ kpoŋkpolo kajalaɣ ñɩŋgʊ yɔɔ. Pʊwayɩ lɛ, pakpaɣ hama nɛ paka ɖɩ-tɔbʊʊ yɔɔ nɛ ɖɩ-nɔɔ sʊʊ kpoŋkpolo kajalaɣ ñɩŋgʊ taa mɩɩɩ. Pɛwɛɛ kam yɔɔ nɛ ñɩmɩyɛ tɩŋa sʊʊ kajalaɣ kpoŋkpolo ŋgʊ nɛ ɖɩlɛdɩ. Ɖɩlɛdɩɣ lɛ, ɖɩtalɩ ɖɩsʊʊ kpoŋkpolo naalɛ ñɩŋgʊ taa ɖɔɖɔ mɩɩ. Pʊ-tɔbʊʊ se pakama kpoŋkpolo naalɛ ñɩŋgʊ kajalaɣ ñɩŋgʊ yɔɔ. Pɩlaba se kpoŋkpolonaa naalɛ mba patamnɩ ɖama lɛ. Ñɩmɩyɛ tɔʊʊ wala tayɩ. Yee mbʊ ɖɩ-tɔbʊʊ ɛɛsʊʊ kpoŋkpolo kajalaɣ ñɩŋgʊ taa nɛ pɩɩcandɩnɩ naalɛ ñɩŋgʊ. Ɖɩ-tɔbʊʊ ŋgʊ ki-ɖeke panaɣ kpoŋkpolo kajalaɣ ñɩŋgʊ yɔɔ.