Ɩyɔdɩ

Pɩlɩɩna Wikipediya

Ɩyɔdɩ kɛ kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ tɛ pʊtʊ weyi ɛ-ñʊʊ mayaɣ kɔyɔ 53 nɛ yʊsaɣ ñɩŋa yɔ I. Ɛ nɛ kɩlɔrɩ waa po-lone ɖoli kʊyʊm. Pʊtʊ ɛnʊ ɛtɔtɔyɩ ɛjaɖɛ taa yem, nɛ ɛkɛ 47 tʊ tɛtʊ pɔɔɖɛ taa. Ɖɔɖɔ ɛzɩ kɩlɔrɩ wondu lɛɛtʊ yɔ pana-ɩ lɛ ɛwɛ ɛzɩ kɔtɩɩ waa naalɛ yɔ I2 kɛlɛ paya-ɩ se ɩyɔdɩ naalɛ tʊ, ɛkɛ ñɩɣlɩm pɩyʊ caʊʊ, fefeku ñɔsɩ wɛ yuulee cɛzʊʊ sɛmɩŋ.

Ɛ-hɩɖɛ lɩna krɛkɩ kʊnʊŋ taa se ἰώδης nɛ pʊ-tɔbʊʊ se yuulee cɛzʊʊ sɛmɩŋ. Gay-Lussac yana-ɩ hɩɖɛ alɩwaatʊ ndʊ kpɛlɩ kpɛlɛkɩyʊ Bernard Courtois lɩ pʊtʊ ɛnʊ ɛ-yɔɔ pɩnaɣ 1811 yɔ pɩtɩŋna ɛlakaɣ tʊmɩyɛ nɛ aɖɔnɖɛlɛɛ lɩm mbʊ palakaɣ-pʊ nɛ kaŋwa siziŋ ɖɔm napoleon yoŋ alɩwaatʊ taa yɔ.

Ɛyʊ yaa tɛtɛ kpɩnɛ hɔɔlʊʊ taa mbʊ yɔ, ɩyɔdɩ ɛkɩlɩ ɖɔʊ yaa kɩtɔɖɔɔ kɔyɔ pɩkɔŋna kʊdɔmɩŋ kaɖɛ ñɩŋ sakɩyɛ. Yee ɩyɔdɩ ɛfɛyɩ tomnaɣ taa kɔyɔ ɛyʊ ɛɛpaɣlʊʊ, mbʊ tɩyʊʊna ɖɔɖɔ ɛyʊ liu tɛɛ lakɩɣ koŋgo yɔ. Pɩkɔŋna ɖɔɖɔ ɛyʊ ñʊʊ taa sidiɣ sidiɣ tɔm, tɔm ndʊ panaɣ-tʊ kɔzɩ kɔzɩ ɛyaa mba pɛ-tɛ wɛ pʊŋ ñʊŋ taa yɔ nɛ poposina teŋgiŋ yɔ.

Kiɖe tɛɛ lɛ, ɩyɔdɩ waa naalɛ yeke palaba nɛ pɛpɛdɩɣ. Kalɩsɩ (caliche) Siili ɛjaɖɛ taa nɛ somuuri weyi ɛ-taa wɛ ɩyɔdɩ yɔ karasɩm hayɩm naa taa nɛ fefekiŋ taa kɔzɩ kɔzɩ Japɔŋ nɛ Etaazuunii ajɛyɛ taa. Ɩyɔdɩ kɛ ñɩɣlɩm pʊtʊ weyi ɛ-tɔm wɛ kɩjɛyɩɣ ɛyʊ fezuu labʊ taa yɔ. Ɛyʊ sɔsɔ tɛ mbʊ yɔ evemiye kʊyʊmɖɩyɛ pɩpɔzʊʊ se ɛtalɩ ɛ-taa 150 µg kɔzɩ kɔzɩ halaa hɔsɩ tɩnaa (200 à 290 μg). Ɛ-tʊmɩyɛ koŋ kɛlɛ se ɛla hɔkʊʊ seɣtiyaa, pa-taa kɛlɛ hɔkʊʊ ŋgʊ. Paɖʊ-ɩ ɖɔm kɩtɔɔm taa, nabʊyʊ taa naalɩm taa Ɛnglɩsɩ ɛjaɖɛ taa.