Ɛyaa kɩkpɛdaa pɛdʊʊ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche
Description of a slave slip by anonymous wood engraving 1789
Group of men and women being taken to a slave market Wellcome V0050647

Ɛyaa kɩkpɛdaa siziŋ nɩɣʊ alɩwaatʊ yaa ɛyaa kɩkpɛɛda pɛdʊʊ, Pɩɩkɛ yomaa kpaɣʊ alɩwaatʊ nɛ pɛ-tɛ tadɩyɛ labʊ wɛɛ taa. Ɛyaa mba paakɛ ma-ñʊʊ sɩba waa nɛ patalɩ miiliyɔɔ naa kpaɖaŋ kpaɖaŋ kɛ hɔɔlɩŋ weyi ɛ-taa pagbaɣʊ-wɛ yɔ. Hɔɔlɩŋ ɛnʊ yɔ Afrika nɛ Wisɩ Ɖɩɖʊyɛ taa ajɛyɛ nɛ Afrika nɛ Hɛkʊ taa ajɛyɛ nɛ Afrika nɛ Hadɛ yɔɔ taa ajɛyɛ. Pɩ-tɛ laɣsɩ nzɩ sɩkpaba kpaɖɩŋ sakɩyɛ sakɩyɛ ajɛyɛ anaa a-taa.

Mañʊʊ sɩba waa mba paakɛ ɛyaa kɩkpɛdaa. Ɛlɛ pɩɩkɛ ɛyaa kʊlʊmaa lɩmazɩyɛ pʊtɔbʊʊ ɛyaa pɛnɛ patɩna tomiye ndɩ. Ɛyaa kɩkpɛdaa taawɛna ɖoŋ se palʊlɩ nɛ puhuu ɖɔɖɔ ɖenɖe pakpa-wɛ yɔ pʊtɔbʊʊ se pa-maɣmaɣ pa-ɖɩcaɣyɛ taa yaa ɖenɖe powokina- wɛ yɔ mbʊ pʊyɔɔ yɔ pɩɩwɛ posa piŋ kɛ ɛjaɖɛ lɛɛɖɛ nɛ lɛɛɖɛ pɛ-hɛkʊ taa. Ɖɩcɔna nɛ ɖɩnaɣ kɔyɔ tadɩyɛ ndɩ ɖɩɩkɛ kɩlɛzʊʊ tɔm pɛdɩyaa nɛ yaɖaa pɛ-hɛkʊ taa. Politiki nʊŋ tɩnaa mba paatɩna tɔm ndʊ paawɛna kɛzɛwa pɩtɩfɛyɩ pʊ-hɔlʊʊ taa.

Pɩwɛ se ɖɩɖʊ tʊkaɣ nakɛyɛ ɛyaa kɩkpɛdaa tadɩyɛ labʊ nɛ yomaa kpaʊ pɛ-hɛkʊ taa. Yom lɛ, ɛkɛ ɛyʊ weyi pɩtahayɩ waɖɛ se ɛla ɛ-sɔlɩm yɔɔ tʊma yaa ɛ-tɩyɔɔ lɩmaɣza yɔɔ. Ŋgʊ ɖɩcɔna nɛ ɖɩnaɣ kɔyɔ ɛyʊ kɩkpɛdʊʊ pɛdʊʊ ɖɔɖɔ kɛ yomtʊ laɣsɩ ɛlɛ lɩmaɣzɩyɛ tɛkɛ mbʊ na. Yomaa kpaʊ kaawɛ ɛlɛ pɛdʊʊ taawɛ Etaazuuni nɛ Hadɛ yɔɔ ajɛyɛ taa kpaɣɖʊ 19 alɩwaatʊ taa.

Pɛdʊʊ mbʊ ɖɩnaɣ se pɩɩwɛ tɔm nabutozo taa. Wɩsɩ ɖɩlɩyɛ pɛdɩyɛ nɛ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa pɛdɩyɛ nɛ Afrika yɔɔ kiŋ. Kajalɣ canaʊ tɔm kɛdɩyaa kaalɛ yɔɔdʊʊ slave trade (ɖɩtɔbʊʊ se yomaa pɛdʊʊ) ɛlɛ tɔmpiye ndɩ ñɩnɩyaa sakɩyɛ tamʊ-ɖɩ nɛ petisi. Serge Daget cɔlɔ lɛ, mañʊsɩba waa mba paatɛma kɛʊ yomaa ŋgʊ keeke taa lɛ ɛyaa pataa lʊlɩ-wɛ mbʊ tɔbʊʊ se paawɛ pa-tɩyɔɔ pa-ñɩma cɔlɔ.

Zanzibar Slave Market, 1860 - Stocqueler

Hɛkʊ nɛ Hɛkʊ alɩwaatʊ taa lɛ, yomaa hɔɔlʊʊ sakɩyɛ nakʊyʊ tɛza pɛ-tɛ kpɛɛɛ kilimuu Erɔpʊ nɛ haɖɛ yɔɔ kiŋ ɛlɛ sakɩyɛ taa lɛ, malɩŋ Ɛsɔ tɩnaa cɔŋgaɣna pɔ-yɔɔ. Iberiki ɛwadɩyɛ yɔɔ kiŋ lɛ, pɩ-nɛ Al-Andalus pɩkɔɔ pɩtalɩ kpaɣɖʊ 15 alɩwaatʊ, Sisili pɩkɔɔ pɩtalɩ kpaɣɖʊ 11 alɩwaatʊ, Balɩkan kpaɣna 14 hɛkʊ alɩwaatʊ pɩkpɛdɩna Otomanɩ waa. Ɛyaa kɩkpɛdaa pɛdɩyɛ kaawɛ Erɔpʊ nɛ haɖɛ yɔɔ pɩkɔɔ pɩtalɩ Ɛsɩpañɔlɩ mba alɩwaatʊ wayɩ kɔzɩ kɔzɩ Sisili yɔɔ kiŋ nɛ Aragon kewɩɩsɩ taa ajɛyɛ taa.