Voodu

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Voodu ɖooo kɩbɩnjaazɩ alɩwaatʊ taa lɛ, payaɣa se voodu laɣsɩ tɛ, pɩkɛ ɖooo Dahomey ɛjaɖɛ taa Ɛsɔ sɛtʊ ŋgbɛyɛ naɖɩyɛ (Afrika Wɩsɩ Ɖɩɖʊyɛ taa). Ŋgbɛyɛ nɖɩ nabʊyʊ taa pisidina hama tɔm cejewaɣ naayɛ taa, ŋgbɛyɛ nɖɩ ɖɩwɛ Peenɛɛ nɛ Togo ajɛyɛ taa, ɖɔɖɔ ɛzɩ Loma agɔlɔma kɩyakʊ sɔsɔʊ taa.

Kpaɣ nɛ kpaɣɖʊ 17 alɩwaatʊ taa, ɛyaa kɩkpɛdaa mba paakpa-wɛ yomaa yɔ, kɩ-tɛ nɛ Afrika ɛjaɖɛ taa mbʊ lɛ kɩyɛlɩ nɛ kɩtalɩ Karayɩbɩ ajɛyɛ taa nɛ Amerika tɛtʊ naa taa. Voodu kpaɣ wɛtʊ ndɩ ndɩ Kuba nɛ Hayiti halɩ ŋtalɩ Presili ajɛyɛ yaa ɖɔɖɔ Etaazuunii nɛ kɔzɩ kɔzɩ Louisiane. Kɩyɛlɩ kɩtalɩ Afrika nɛ Hayi kiŋ ajɛyɛ taa, a-taa peeɖe kɩkpaɣ wɛtʊ ndɩ ndɩ, kɛlɛ ŋgʊ pakɩlɩ sɩm ŋgʊ yɔ lɛ Gnawa Marɔkɩ ɛjaɖɛ peeɖe lɛ kizitina malɩŋ tɩna payɛ naɖɩyɛ. Ɛyaa mba palakɩ voodu tʊmɩyɛ patalɩ ɛyaa miiliiyɔɔ waa nɩɩnʊwa kedeŋga kpeekpe taa.

Nesi tɛɛ tʊma wondu kuduyuu nakʊyʊ kaawɛ Essen kɛ Caama ɛjaɖɛ taa (ŋgʊ payaɣ se Soul of Africa Museum) nɛ Strasbourg Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa. Voodu ñɔɔ pɩlɩna yʊrʊba sɔnzɩ ɛsɔ sɛtʊ nɛ ahʊna ɛyaa tɛ sɩwaa ɖama katɩɣ yɔɔ, kpaɣ alɩwaatʊ ndʊ Abomey kewiyaɣ walaɣ kpaɣɖʊ 17 nɛ 18 wɛɛ taa yɔ. Kɩlɩna Taado ɛyaa cɔlɔ Togo ɛjaɖɛ nɛ ɖɔɖɔ Aja (papa lɛ ahɔna ɛyaa mba payaɣ-wɛ se fɔŋ ɛyaa nɛ Goun ɛyaa nɛ ɖɔɖɔ yʊrʊba tɛ mba nɛ ŋgbaɣ mbʊ ŋɖɛɛ, ɖɩcɔna kɔyɔ ɛyaa mba pakɩlɩ ɖɔʊʊ Peenɛɛ nɛ Hadɛ kiŋ ɛjaɖɛ taa, Togo nɛ Kaana halɩ ŋkɔɔ ŋtalɩ Niigeriya ɛjaɖɛ taa.

Papɩzɩɣ pɔtɔ se voodu kɛ ɛsakuliye pɩyʊ, pɩkɛ ñɩm peyebinam, pɩkɛ ɛyʊ yɔɔ maɣzɩm pɩyʊ, nesi tɛɛ laɣsɩ pɩyʊ, patʊ, yɔɔdaɣ nakayɛ, fɛbɩtʊ laɣsɩ pɩyʊ, miiziki soo mabʊ, tɔm hʊtʊ, ɖoŋ pɩyʊ, tɔm ɖɛzɩtʊ nɛ sɔnzɩ pɩyʊ. Pɩlɩna yoma kpaʊʊ tʊmɩyɛ yɔɔ lɛ, tɔmɩyɛ nɖɩ ɖɩwalɩɣ ɖɩtalɩ Amerika ajɛyɛ taa nɛ Karayibi lɩm hɛkʊ taa ajɛyɛ taa, kɔzɩ kɔzɩ Hayiti.